Joskus vuonna 1994 valmistunut asunto oli alkuperäisessä ja suhteellisen siistissä kunnossa. Seinien ja kattojen maalaus oli tietysti selvä juttu, mutta lattian suhteen oli pientä epävarmuutta. Keittiössä, olohuoneessa, eteiskäytävässä ja yhdessä olohuoneesta avautuvassa huoneessa (kutsun työhuoneeksi) oli alkuperäinen koivuparketti, joka kaipasi ainakin hiontaa ja lakkaa. Makuuhuoneissa oli puolestaan muovimatto, jonka tilalle halusimme jotain muuta.
Kittiä kanssa
Maalauksen suhteen rapattu ”röpeliäinen” katto ei olisi kestänyt liukenematta suoraan vesiohenteista maalia, vaan se piti pohjamaalata ensin tärpättiohenteisella maalilla. Pintamaaliksi valitsin Tikkurilan täysin himmeän Siron, jota ei sävytetty ollenkaan. Seinät puolestaan maalattiin tavallisella rautakaupan omalla ns. maalarin valkoisella, joka sopii hyvin avaran ja valoisan asunnon tummahkoksi suunnitellun lattian kanssa.
Katossa oli kiinteät muoviset verhonpitimen, jotka päätin korvata tavallisilla verhotangoilla. Se oli kuitenkin vähän huono suunnitelma. Alkuperäiset olisi saanut siistiin kuntoon kunnollisella pesulla ja niiden kiinnityskohdat jäivät kattoon ainakin jonkin verran näkyville hyvästä kittauksesta ja maalauksesta huolimatta. Sitä paitsi uudet verhotangot olivat ylimääräinen ”turha” kustannus ja niiden kiinnittäminen seinän ylärajaan oli yllättävän haasteellista seinän sisällä olevasta tiuhasta betoniraudoituksesta johtuen. Käytännössä muutama poraus osui raudan kohdalle, joten viereen piti porata uusi reikä ja kyseinen seinän kohta piti kitata, hioa ja maalata vielä uudelleen. Lopputulos oli toki siisti.
Lattia kuntoon
Parketin hionta ja lakkaus oli neliöhinnalta samaa luokkaa kuin uusi laminaattilattia. Koska koivuparketin vaalea sävy ei miellyttänyt, päätimme korvata sen tummemmalla laminaatilla. Ensimmäinen suunnitelma oli asentaa laminaatti suoraan vanhan parketin päälle, mutta ovien lyhentämisen ja monien muiden syiden takia vanhan parketin poistaminen oli kuitenkin lopulta järkevämpää. Vanha parketti oli liimattu yhteen saumoistaan, mutta oli purettavissa suhteellisen mukavasti voimakeinoin sorkkarautaa sopivasti hyödyntämällä. Varasto osoittautui taas hyödylliseksi, koska sinne oli helppo pistää mm. vanha parketti ”välivarastoon” odottamaan kaatopaikalle kuljetusta. Keittiötä lukuun ottamatta koko muun asunnon lattiaksi valittiin aluksi tumma merbau, mutta se vaihtui ostohetkellä puolta halvempaan luumuun. Ulkonäössä ei ole suurta eroa, mutta rahaa säästyi halvemman laminaatin ansiosta pyöreästi n. 1000 euroa. Keittiöön pistettiin laattalattian ulkonäköä jäljittelevä laminaatti, joka on värinsä puolesta aika samankaltainen muun lattian kanssa.
Ammattimiehen työt
Koska olimme lähdössä joulun aikaan kolmeksi viikoksi Aasiaan ja oma aika oli muutenkin todella rajallinen, palkkasin ulkopuolisen työntekijän tekemään maalauksen ja laminaattilattian asennuksen. Mielessä oli luonnollisesti myös kotitalousvähennys. Toiveena oli että asunto olisi suurinpiirtein valmis tullessamme matkoilta, mutta ihan näin hyvin asiat eivät sentään sujuneet.
Kotitalousvähennys kannattaa
Henkilökohtaista kotitalousvähennystä voi saada vuodessa 3000 euroa/naama, eli avioparin kyseessä ollessa summa on 6000 euroa. Edellytyksenä on että työntekijällä on y-tunnus joka ilmoitetaan vähennystä haettaessa. Vähennystä voi hakea suoraan internetin kautta osoitteessa www.palkka.fi.
Alla kuva yhden makuuhuoneen luumulaminaatissa ja toinen kuva keittiön laminaatista, joka matkii laattalattiaa sekä kolmas kuva ennen pintaremonttia.
Seuraavassa osassa juttua kylpyhuone- ja saunaremontista.
