Tag Archives: Ikea
Vuoden turhake – ja ihan ansaitusti
Itse hajoava huuhtohylsy, eli WC-paperirulla jonka voi huuhtoa alas pöntöstä, on valittu vuoden turhakkeeksi. Valinta ei olisi voinut olla parempi. Hesarin toisessa jutussa kysytään ihan aiheellisesti: ”Miksi wc-rullan hylsy pitäisi heittää pönttöön?”. Hyvä kysymys, joka tuli myös mieleen mainoksen nähdessäni. TV-mainos itsessään on sen verran ärsyttävä, että viimeistään tuossa vaiheessa käsi hakee kaukosäädintä… Hesarin jutussa mainitaan, että 30% ihmisistä ei olisi WC:ssä roskista, mikä tuntuu vähän yllättävältä, se kun mielestäni kuuluu sinne kuin nenä päähän ja vieläpä kunnollinen ja kannellinen.
Pohjimmiltaan lienee kyse ainakin osittain siitä, että WC-paperi on aika tylsä ja vakiintunut tuote ja jotain uutta siihen on vähän vaikea keksiä. Perusteluita ja tutkimuksia on aika helppo löytää tuollaisen turhakkeen tueksi, mutta mistään ei edelleenkään päästä siihen, että a) tuollaisen hajoavan rullan valmistus on todennäköisesti (tuotekehitys mukaan lukien) kalliimpaa, kuin perinteisen, eli se aiheuttaa kuluttajalle lisäkustannuksia ja b) edelleen on suositeltavaa, että sinne pönttöön ei pääse mitään muuta kuin mitä sinne oikeasti kuuluu.
Mitä tulee roskiksiin, meillä vaihdettiin syksyllä kaikki roskikset kannellisiin mm. joka syksyisen banaanikärpäsepidemian takia. Valinta osui Ikean poljinsankoihin. Se on suhteellisen tyylikäs, siinä on nimensä mukaisesti polkimella avautuva kansi, irrotettava sisäsanko ja hinta alle 10 euroa/kpl.
Pihalaattoja ja paistettua nuudelia
Hain parvekkeelle tänään uudet pihalaatat. Tuollaisiakin tuntuu olevan vähän joka lähtöön. Jonain aiempana vuotena hypistelin jossain vähän samannäköisiä, jotka olivat osin jo valmiiksi hajalla ja muutenkin ihan täyttä sekundaa. Nyt Kodin Ykkösestä ostetut tuntuivat olevan ihan tukevaa tekoa ja laadultaan ihan sellaisia asiallisia (tai mitä voi odottaa kun hinta on 4.50€ /kpl?).
Sen jälkeen äänestäminen Sellon postissa ja ateria Wrong Noodle Bar -pikaruokapaikassa. Paistettu nuudeli oli juuri sopivan tulista ja tuolla tulee varmaan syötyä joskus uudelleen. Numerokyltti, jonka avulla ruoka tuodaan oikealle henkilölle, oli korvattu jollain elektronisella härvelillä, joka rupesi vilkkumaan ja tärisemään kun ruoka oli valmista ja sen sai käydä itse hakemassa tiskiltä. Mielenkiintoista. Syödessä palasi mieleen eräs toinen nuudelipaikka:
Viime kesänä olin Hongkongissa ja nuudeleita tuli syötyä aika usein. Eräässä paikassa oli tavallinen tilanne, paikallisia asukkaita ja tiskin takana vanhempi rouvaihminen, joka ei englantia juuri puhunut. Eipä se tietenkään haitannut, elekieli toimi hyvin. Kohta edessä oli keittolautasellinen todella tulista (molemmilla tavoilla) nuudelia. Työkaluina puikot ja kiinalaismallinen syvä lusikka. Syöminen oli vähän hankalaa ja ajattelin taktikoida niin että puhaltelen liemen ensin viileäksi lusikallinen kerrallaan ja syön sen siitä. Kun liemi vähenee, ajattelin että pääsen nuudeleiden kimppuun vähemmällä roiskimisella… Myyjärouva tuli kohta paikalle ja kysyi: ”Soup Good?” Nykkäsin myöntävästi ja lautanen lähti keittiöön ja tuli hetken kuluttua takaisin, paitsi nyt se oli jälleen täynnä sitä tulista lientä.
Seuraavaksi Ikeaan. Ikeasta tuli ostettua yksi nojatuoli ja jotain pientä keittiöön. Ikeassa käytin itsepalvelukassaa. Viivakoodit luetaan itse ostoksista, valitaan luottokortin tyyppi ja naputellaan tunnusluvut ja se on siinä. Neljää itsepalvelukassaa oli vahtimassa vain yksi myymälän työntekijä. Selvää säästöä siis… Kolmelle voi antaa potk… muita työtehtäviä.
Jostain taisin lukea että itsepalvelukassa olisi tulevaisuutta myös ruokakaupoissa. Mitä kaikkea sitä keksitäänkään että meitä voidaan rahastaa mahdollisimman pienellä työpanoksella.