Viime päivinä on ollut kiireitä ja blogin pidolle ei ole ollut juuri aikaa. Aina välillä tulee mieleen hyviä juttuideoita, mutta eipä niitä sitten ole enää mielessä kun olisi mahdollisuus kirjoittaa. Kiireen syynä on ollut keskeneräinen muuttoprojekti, johon liittyy erinäistä remonttia ja kaikkea mahdollista muuta puuhaa. Asunnon vaihto kaikkine sivukuvioineen on ollut myös juttulistalla ja kerron tässä vähän alustavasti mistä on kyse. Tästä on luultavasti tulossa jatkokertomus…
Tarjolla lisää neliöitä
Sain kuulla viime vuoden puolella vähän kuin sisäpiiritietona, että naapuriasuntomme on vaihtanut omistajaa. Uusi omistaja on pankki, joka laittaa asunnon ehkä vuokralle tai mistäs sitä tietää vaikka myisivät… Vanha asuntomme oli jäänyt pieneksi ja lisätilaa kaivattiin kipeästi. Pohdimme omakotitaloa, mutta koska meillä on jo yksi (kesämökkinä) ja senkin ylläpito on suoraan sanoen aika huonoa, en usko että mielenkiinto riittäisi enää toisen talon kunnolliseen ylläpitoon. Vanhan asuntomme koko oli reilu 80 m2 ja naapuriasunnon puolestaan n. 120 m2. Muutaman puhelun jälkeen sain kännykän päähän pankinjohtajan, joka pienen pohdinnan jälkeen teki varovaisen ”noin” tarjouksen ja lupasi harkita kyseisen asunnon myyntiä. Naapurissa oli edelleen yksi huone enemmän, kodinhoitohuone ja lisäksi huoneisto oli erittäin avara ja valoisa. Ikkunoita oli talon molemmin puolin ja olohuone aukeaa mukavasti yhteen toiseen huoneeseen, keittiöön ja eteiskäytävään siten että kyseessä on ikään kuin suurehko yhtenäinen tila. Ikkunoista avautui myös varsin mukavat maisemat. Asunto on ylimmässä kerroksessa, ikkunat ns. ”hyvään suuntaan” ja talo on vieläpä sopivasti mäen päällä. Asuntoa esittelevän kiinteistövälittäjän vertaus Singaporen maisemista oli kuitenkin jo vähän turhaa liiottelua… 
Varasto mukaan
Asunnon mukana tarjottiin (omilla osakekirjoilla) 20 m2 lämmintä varastohuonetta. Varasto sijaitsee samassa talossa ja se on yksinkertainen suorakaiteen muotoinen huone, jolle voi keksiä monia eri käyttötarkoituksia varaston lisäksi. Asumiseen se ei kuitenkaan sovi, koska siinä ei ole minkäänlaista vesipistettä tai WC:tä. Itse asunto oli paikoin todella hyvässä kunnossa, mutta kaipasi toisaalta ainakin pientä pintaremottia. Kylpyhuoneen kaakeleiden väri oli lähinnä puistattava ”sairaalan vihreä”, mutta valitettavasti tuosta ei tullut otettua koskaan yhtään kuvaa. Hyväkuntoista asunnossa oli puolestaan lähinnä käyttämättömän oloinen keittiö ja asunnon kaappitilat, jotka olisivat pesun jälkeen täysin uudenveroisia. Asunto kaipasi vähimmillään lähinnä kittiä ja maalia!
Pankin vaihtoa ja kiinteistövälitystä
Asunnon pyyntihinta noudatteli hyvin alueen hintatasoa ja päätimme tehdä kaupat saatuamme omasta pankistamme lainalupauksen. Vanhan asunnon suhteen sovimme niin, että kiinteistövälittäjä yrittää myydä sitä kolme kuukatta ja jos se ei mene kaupaksi, uuden asunnon omistava pankki ostaa sen etukäteen sovittuun takuuhintaan. Takuuhinta noudatteli myös alueen hintatasoa, joten päätös oli helppo tehdä. Olin henkisesti varautunut siihen että saamme asunnosta pelkän takuuhinnan, mutta toisin kävi. Uuden asunnon omistava pankki (ts. pankinjohtaja) piti aivan selvänä, että ostamme asunnon heiltä, otamme lainan heiltä ja heidän valitsema välittäjä hoitaa vanhan asunnon myynnin. Välittäjä puhui puolestaan koko ajan voimakkaasti kyseisen pankin puolesta ja yritti selvästi painostaa meitä ko. pankin asiakkaiksi.
Kilpailutin useita pankkeja ja saimme muualta selvästi edullisemman tarjouksen. Vanha pankkimme ei siis pysynyt kisassa myöskään mukana, eli jouduimme vaihtamaan pankkia joka tapauksessa. Kuullostaa ehkä helpolta, mutta asiassa on yllättävän monta mutkaa. Pankki-/luottokortit vaihtuvat, lainojen takuut siirtyvät, palkan maksu siirtyy ja kaikki laskut, maksupalvelut, tunnusluvut ym. ym. pitää hoitaa uuteen pankkiin. Saimme itse asiassa lopulta kaksi käytännössä identtistä tarjousta ja valinta pohjautui lopulta rahoitushenkilön osaamiseen ja asiakaslähtöiseen ajattelutapaan. Asuntoa myyvä pankinjohtaja veti pankin valinnastamme herneen huolella ja hyvin syvälle nenäänsä ja halusi koko kauppasumman kerralla uudesta kämpästä, vaikka vanha asuntomme oli tietysti vielä myymättä. Kaiken lisäksi hän mainitsi eräässä sähköpostissa ns. mustaavalkoisella, että jos olisimme ottaneet lainan heiltä, rahoitus olisi hoitunut toisella tavalla…
Uuden asunnon kauppa rahoitettiin uuden pankin ehdotuksen mukaisesti lyhytaikaisella bullet-luotolla, joka maksettiin pois kun vanha asunto oli myyty. Niin, vanha asunto tosiaan myytiin, vaikka ajan kohta oli mahdollisimman huono. Suuri osa näytöistä oli juuri vähän ennen joulua ja se ei ole todellakaan mikään paras aika asunnon myynnille. Vuodenvaihteen jälkeen pidetyt näytöt olivat sitten selvästi hedelmällisempiä. Niissä kävi selvästi enemmän ihmisiä ja niistä tippui myös ihan kohtuullisia tarjouksia, joista yksi sitten lopulta hyväksyttiin.
Asunnon myynti on siitä kivaa, että asunto on pidettävä jatkuvasti siistissä kunnossa, mutta toisaalta rasittavaa sen jatkuvan siivoamisen ja yllätysnäyttöjen takia. Uusi varasto oli loistava apu heti alusta saakka. Osa sellaisista tavaroista, joita ei tarvita päivittäin, saatiin pakattua varastoon jo valmiiksi ja ”turhat” huonekalut (mm. pari kirjahyllyä) ja muut tavarat saatiin myös sinne. Sen verran tuli stailattua…
Pankin ehdoilla?
Mitä tulee pankkeihin, niitä kannattaa tietysti kilpailuttaa. Kannattaa miettiä myös kokonaisuutta, palvelun laatua ja yleistä hinnoittelua. Koron tyyppiä ja lainan hajoitusta eri lainoiksi kannattaa myös harkita. Itse en ottaisi mitään pankin omalla prime-korolla, mutta jokainen tietysti laskee itselleen mikä kannattaa ja mikä ei. Korkotakuut, muut vakuutukset ja niiden hinnoittelu ja muut oheispalvelut kannattaa punnita tarkkaan. Tarvitaanko niitä ihan oikeasti, paljonko niistä tulee lisäkustannuksia ja pääseekö niistä eroon halutessaan. Kukaan ei voi varmasti tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta moni uskoo että matalat korot eivät jatku loputtomiin ja siltä pohjalta suositaan lainan osan (esim. puolet) sitomista pitkäaikaiseen korkoon. Näin kk-erä pysyy kyseisen lainan osalta samana, vaikka tapahtuisi mitä.
Välittäjä myy…
Välittäjän tärkein tehtävä on mielestäni tehdä asuntokauppaa ja siinä kaikki. Pankkiasiat ja asiakkaan ”holhoaminen” eivät kuulu mielestäni välittäjälle millään tavoin, ellei asiakas itse pyydä pankkineuvoja tai apua muissa rahoitukseen liittyvissä kuvioissa. Asuntoa ostettaessa ensimmäinen paperi, joka pitää saada nenän eteen luettavaksi, on isännöitsijäntodistus. Sen pohjalta nähdään asunnon todelliset tiedot, kuten omistaja ja sillä haetaan mm. pankista lainaa ts. pankki haluaa nähdä sen pelkästään jo vakuuksien takia (jos asunto toimii lainan vakuutena). Jos kyseistä paperia ei ole, kaupantekoon on turha ryhtyä!
Seuraavassa osassa enemmän asiaa remontista…