Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjästä eduskunnan esityksen mukaisesti 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. On vähän yllättävää että äänestystulos on ollut noinkin hurja. Tarkoitan siis sitä että onko 88 edustajaa todella ollut itsenäistymistä vastaan? Asia ei sentään ole ihan näin suoraviivainen. Wikipediasta lainattua:
Porvarilliset puolueet äänestivät kyseisen esityksen puolesta ja sosiaalidemokraatit oman vastaesityksensä puolesta; äänet jakautuivat 100–88 ensinmainitun hyväksi. Sosiaalidemokraattien esityksessä kannatettiin myös Suomen itsenäisyyttä, mutta ei yksipuolisella julistuksella vaan neuvottelemalla Neuvosto-Venäjän kanssa. Porvarien silmissä tämä vaikutti kyseenalaiselta itsenäisyyden jarruttamiselta. Porvarit eivät halunneet sitoa Suomen itsenäisyyden toteutumista Neuvosto-Venäjän hyväksyntään, mikä olisi lykännyt sen epämääräiseen tulevaisuuteen; sosiaalidemokraatit taas pitivät yksipuolista irtautumista vaarallisena ”seikkailupolitiikkana”, sillä Venäjä saattaisi estää sen väkivalloin.
Tässä on jotain tuttua. Tulee vähän mieleen tuo NATO-mörkö… Ei saa liittyä, ettei naapuri vaan suutu. 
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Jälleen on se aika vuodesta jolloin hyvitysmaksu, eli ns. ”kasettimaksu” halutaan laajentaa kännyköihin, muistitikkuihin, tietokoneisiin ja ties mihin. Lisäksi hintoja ollaan korottamassa roiman puoleisesti. Edelliseen kierrokseen on sellainen ero, että nykyinen ministeri on korotusten ja laajennusten kannalla, toisin kuin edeltäjänsä. Tämä tarkoittanee sitä että korotukset ja laajennukset tulevat suurella todennäköisyydellä voimaan jo ensi vuoden puolella.
Hyvitysmaksu on ollut kovin moneen kertaan esillä, mutta mainitaan nyt vielä kerran lyhyesti: Musiikin tekijöiden tulee saada korvaus tehdystä työstä. Se tapahtuu esimerkiksi siten, että kuluttaja ostaa levyn, musiikkitiedoston tai menee konserttiin. Se että maksu kerätään toistuvasti tietokoneesta ja ulkoisista tallennusvälineistä, joihin minä esimerkiksi varmuuskopioin ottamani valokuvat, on väärin.
Yksi keino välttää hyvitysmaksu on ostaa hyvitysmaksun piirissä olevat laitteet ja mediat ulkomailta. Jos ostan vaikka iPodin Applen verkkokaupasta, siitä ei tietääkseni mene hyvitysmaksua (korjatkaa jos olen väärässä). Edelleen joitain tuotteita voi ostaa Verkkokaupan ns. suoratoimituksina. Mutta entä muut liikkeet? Nierle.com lienee ainakin yksi ihan maininnan arvoinen liike. Ehdotuksia asiallisesti toimivista ulkomaalaisista verkkokaupoista otetaan vastaan.
Jossain vaiheessa mittariin tulee sen verran vuosia, että useimmat meistä tarvitsevat lukulaseja (+ vahvuus), ellei sellaisia ole sitten sattumalta tarvinnut jo muutenkin. Silmän linssi ei osaa enää tarkentaa lähelle ja esimerkiksi kirjoituksesta saa paremmin selvää kun sitä katsoo vähän kauempaa. Kyseessä on normaali ilmiö, jota myös ikänäöksi kutsutaan. Tiettyyn rajaan saakka vähän kauempaa katselu onnistuu, mutta sitten tulee lopulta se vaihe että ”kädet eivät enää riitä”. Asia on monimutkaisempi, jos ei näe myöskään kauas hyvin. Itse olen käyttänyt teini-ikäisestä saakka parin vuoden taukoa lukuunottamatta mietoja kaukolaseja (- vahvuus). Toinen linssi on ollut -0,5 ja toinen -0,75. Koska tarvitsen korjausta ns. molemmista päistä, käyttöön tarvitaan moniteholinssi. Linssin yläosa on miinusta ja alaosa plussaa. Optikon mukaan on aika harvinaista, että tarvitaan sekä plussaa että miinusta samaan aikaan. Yleensä riittää että alaosa on yksinkertaisesti vain vähemmän miinuksella. Tästä on se hyöty, että esimerkiksi noin metrin päästä näen parhaiten ilman laseja, kuten tietokoneen äärellä. Huono puoli on se, että laseja saa repiä päästä aina kun on koneella.
Entä sitten käytäntö muuten ensimmäisten monitehojen kanssa? Katseltava tarkkuusalue vastaa aika hyvin tiimalasin muotoa. Alareunassa on korkeus- ja sivusuunnassa vain kapea kaistale lukemista varten ja esimerkiksi kirjaa lukiessa koko rivi ei näy edes terävänä. Päätä pitää kääntää, mikä tuntuu ärsyttävältä. Edelleen lasien yläosassa on myös ikään kuin reikä, jonka kohdalla maailma näyttää terävältä, mutta heti sivuilla sumenee. Auton taustapeili näyttää sumealta, ellei käännä päätä. Laseihin joka tapauksessa tottuu – toivottavasti.
Nykyisin kovin suosittu laserleikkaus olisi ollut ehkä yksi vaihtoehto, mutta en usko että se olisi tässä tapauksessa järkevä vaihtoehto millään muotoa. Plus-virhettä ei ilmeisesti voi korjata lainkaan. Ikänäköä korjataan yleensä siten, että toisen silmän korjaus jätetään lievemmäksi, jolloin toinen silmä näkee paremmin lähelle ja toisella puolestaan näkee paremmin kauas. Mutta jos tarve on myös plussan puolella, niin en usko että leikkaus olisi kovin järkevää. Nuorella iällä pelkän miinus-virheen korjaaminen on toki eri juttu. Koska laserleikkaus on jo hyvin yleinen, kokemuksia niistä on löydettävissä jo melko mukavasti.
Joka tapaksessa tällä hetkellä tuntuu lasien kanssa siltä, että pitäisi olla leffojen katseluun ja autoa ajaessa kaukolasit, lukiessa ”bilteman” pluslasit ja muuten sitten monitehot… Mutta kuten sanottu, kai näihin tottuu aikanaan.
IT-viikossa on ainakin omalta kannaltani hyvin ajankohtainen juttu: Kuka korvaa, jos laajakaista-tv tökkii?
Teleyhtiöt Elisa ja Sonera myyvät kilpaa IPTV- eli laajakaistatelevisiopakettejaan: viihdetaivasta, jonne pääsee huippunopeilla yhteyksillä ja aina kun itse haluaa. Todellisuus on usein toista. Kapasiteettiongelmat vaivaavat verkkoja yhä useammin, ja modeemeissa ja bokseissa on vikoja. Asiakas päätyy vikadiagnostikoksi ja maksaa vielä puhelinpalvelusta.
Via: IT-Viikko.
Itse en ole mitään korvauksia hakemassa mistään (ainakaan vielä) , mutta huono toiminta on tullut Elisa Viihde -palvelun kanssa turhankin tutuksi, kuten juuri edellisessä kirjoituksessa esimerkiksi totesin. Sopimusta on jäljellä noin puoli vuotta ja sitten se on onneksi ohi..
Muita Elisa Viihteeseen liittyviä kirjoituksia löydät avainsanalla Elisa Viihde.
Perjantai-ilta, sauna ja elokuva… Tarkoituksena oli katsoa joku mukava elokuva Elisa Viihde -palvelun tallennetusta leffavalikoimasta. Takuuseen uusittu digisovitin on toiminut paremmin kuin edeltäjänsä ja se on loogisempi käyttää, kuten edellisessä samaa aihetta käsittelevässä jutussa todettiin.
Valitettavasti siinäkin on kuitenkin ilmennyt omat ongelmansa. Yksi on hitaus. Kanavat vaihtuvat kohtalaisten ripeästi, mutta erikseen käynnistettävä Viihde-puoli on ajoittain h i d a s. Sen käynnistyminen kestää pitkään ja siellä olevien tallennusten käynnistyminen kestää välillä ihan järjettömän kauan. Lisäksi tallennettu ohjelma saattaa pysähtyä välillä jopa minuuteiksi, kunnes se jatkuu ihan kuin mitään ei olisi ollut vialla.
Kun ensimmäinen leffakokelas oli pyörinyt hetken, huomasin että leffa onkin jo tuttu ja ajattelin valita jonkin toisen.
Lääke 1, Käynnistä digiboksi uudelleen…
Valittuani elokuvan ruutu pysyi pimeänä jälleen sen verran kauan, että päätin tuulettaa digisovittimen ja modeemin virtajohtoa hetken. Kun digisovitin viimein käynnistyi, ruutu pysyi sitkeästi mustana myös tavallisilla TV-kanavilla, eli laitteesta ei tullut mitään ohjelmaa ulos. Diagnostiikan mukaan kaikki olisi ollut kuitenkin kunnossa.
Lääke 2, Tehdasasetusten palautus
Päätin palauttaa laitteen tehdasasetuksille ja lisäksi tein modeemille saman. Tiesin että menetän mm. suosikkikanavat ja sen listan uudelleen tekeminen on Ellun boxilla työlästä, mutta mustaa ruutua on myös vähän tylsä tuijottaa (vaikka säästyisihän siinä kyllä sähköä).
Lopulta kun kaikki oli valmista, oikea TV-tyyppi oli valittu, 5.1-äänet oli valittu ja kanavat haettu, tavallinen TV-kuva (kaapeli) näkyi jälleen. Sama ei kuitenkaan koskenut Viihdettä. Tallennuksia tai vuokrapuolta ei saanut näkyville lainkaan ja sama koski myös IPTV-kanavia. MTV3-HD kanavalta sain näkyville tekstityksen, mutta ilman kuvaa sellaista ei oikein jaksa katsoa. Kaikki verkossa oleva materiaali oli siis saavuttamattomissa, mutta netti toimi kuitenkin muuten ihan normaalisti. Mitkään uudelleen käynnistykset tai virtajohtojen tuuletukset eivät olleet avuksi.
Jossain vaiheessa ruudulla luki: ”Tuntematon virhe (koodi 649)”. Elisan virhekoodilistalla mainitaan: ”Ohjelmaa ei saatavilla” ; ”Odota hetki, sillä esim. IPTV-signaalin vastaanottamisessa saattaa kestää hetki. Mikäli odottaminen ei auta, ohjelmaa ei ole tai EPG-tiedot ovat puutteelliset”.
Lääke 3, Ratkaisu?
Kello oli tässä vaiheessa jo yli puolen yön ja aamulla oli aikainen lähtö, joten leffan sai unohtaa joka tapauksessa. Elokuvaan käytetty aika oli mennyt laitteiston kanssa leikkimiseen – jälleen kerran. Kirosin mielessäni ties kuinka monennen kerran koko Elisa Viihteen, otin kaikki laitteistoon liittyvät virtajohdot yöksi irti ja painuin nukkumaan. Seuraavan päivän iltapäivänä pistin johdot takaisin ja kokeilin toimintaa uudelleen. Kas kummaa, kaikki oli taas kunnossa – tai ainakin seuraavaan kertaan saakka…
Pieni yhteenveto
Välillä vaikuttaisi siltä että Viihteen suurin ongelma on huonosti ts. hitaasti toimiva netti. ADSL-nopeus on meillä tyypillisesti 18.8 Mb/s (down), 1022 Kb/s. (up) ja sen pitäisi riittää kevyesti. Olisiko se hitauden pullonkaula kuitenkin Elisan omilla palvelimilla, ei ADSL-modeemin ja lähialueella olevan ADSL-jakajan välillä. Mikä muu selittää ohjelmien pysähtymisen, vuoraelokuvien pikselöitymisen tai tallennusten hitaan käynnistymisen? Oikeastaan sillä ei ole kauheasti merkitystä. Ei kai se minun – asiakkaan – tehtävä ole tuollaisia pohtia, kun tarkoitus olisi katsoa elokuva.
Mitä muuten tulee tämän ”Huippunopean laajakaistan” toimivuuteen, se on ainakin nelihenkiselle perheelle liian hidas. Lapset ja vaimo katsovat runsaasti ohjelmia verkosta. Youtuben kaltaiset palvelut eivät yksinään vie kovin paljoa kaistaa, mutta useampi kone, kanava, Spotify, Videopuhelut, teräväpiirto ja se on siinä. Nopeus ei riitä kaikkeen. Mainittakoon että perjantaina muu perhe oli jo nukkumassa ja ylimääräiset laitteet kiinni, eli viihteen toimintaongelmat eivät johtuneet tästä.
Kun ottaa huomioon kaikki ne ongelmat joita meillä on ollut (ja kaikista en tietenkään ole edes kirjoittanut) en voi kuin tulla siihen johtopäätökseen että määräaikaisuuden päättyessä Elisa Viihdettä ei tule ikävä. Laitteella ei voi edes tallentaa HD-kanavia ja ajasiirto ei myöskään toimi HD-kanavilla. Onko tämä todella tätä päivää?
Muita Elisa Viihteeseen liittyviä kirjoituksia löydät tästä blogista avainsanalla Elisa Viihde.
Mikä HD-Digisovitin?
Hyvät (onko sellaisia edes?) HD-digisovittimet (DNA/Welhon verkko) ovat mielestäni toimivuuteen nähden kohtuuttoman kalliita, mutta sellainen tulee joka tapauksessa hankittavaksi sitten aikanaan. DVDPlazaa lukiessa vaan tuntuu siltä että toimivaa laitetta ei ole edes olemassa. Tiki tiki…
Topfield, WBOX ja mitä niitä onkaan. Suosituksia?