TVKaista for iPad pelittää hienosti

Viime vuosien aikana on tullut kokeiltua monenlaista tallentavaa digisovitinta ja toimivuudeltaan yksi paras kokonaisuus on mielestäni TVKaista for iPad höystettynä Apple TV:llä.

TVKaista tietokoneella käytettynä on itsessään ollut hyvä ja käytännössä ongelmaton palvelu. Ladattuani iPadille räätälöidyn maksullisen (11,99€) softan TVKaista for iPad, se vain parani entisestään. Jos perheessä sattuu olemaan Apple TV, ohjelmat voi striimata suoraan TV:n ruudulle ja ohjelman aikana mistään ei näy, että kuva tulee iPadin kautta. Koskettaessa iPadin ruutua päästään sitten yllä olevan kuvan mukaiseeen tilaan, jossa esimerkiksi kelaushypyt on järjestetty esimerkillisellä tavalla ja paremmin kuin missään muussa näkemässäni iPadin toisto-ohjelmassa. Mainosten yli hyppääminen käy vähän turhankin helposti, mikä on pelkästään hyvä asia.

Ohjelmien valinta on tietysti helppoa ja niitä voidaan hakea kanava kerrallaan, kaikilta kanavilta aikajärjestyksessä tai sitten ihan kokonaan erillisten hakujen avulla. Halutessaan ohjelmia voi lisätä omalle myös omalle suosikkilistalle, mistä esimerkiksi TV-sarjat löytyvätkin sitten mukavasti valmiilta listalta. Vähän yllättäen ohjelmia voi myös tallentaa niin että ne katsotaan myöhemmin ilman verkkoyhteyttä vaikkapa lentomatkan aikana.

Asetuksista löytyy kaikki välttämätön ja ainakin omalla kohdalla oletusasetukset olivat sellaisenaan ihan sopivat, vaikka ruksasin vielä päälle kohdan ”Enable downloads while streaming”. Itse käyttöönottoon riittää ohjelman asennus ja tunnuksen syöttäminen. Kuvan laatu on mielestäni SD-kuvaksi varsin hyvä, mutta kyse on tietysti jossain määrin makuasiasta. Ei niin hyvää, etteikö jotain huonoa olisi. Tekijänoikeuksista johtuen maksu- tai HD-kanavien katsominen tai tallentaminen ei valitettavasti ole TVKaista palvelussa lainkaan mahdollista, mikä on tietysti harmi.

Elisa Viihde: Vaihtamalla paranee

Elisa Viihde on ollut käytössä noin puolitoista vuotta. Aiempia kirjoituksia aiheesta löytyy avainsanalla Elisa Viihde, joten en ala en ala niitä tähän edellistä kirjoitusta lukuunottamatta enää kertaamaan. Se edellinen kirjoitus oli lyhykäisyydessään tällainen:

Viime kuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä kun hankimme Elisa Viihteen. Toimivuuden suhteen ei yllätyksiä ole ollut, eli Elisa Viihde toimii (ja on toimimatta) kuten edellisissä artikkeleissa on kirjoitettu. Palvelu olisi paikoitellen mainio, mutta ongelmia on ollut ihan liikaa epävarmasti toimivassa digisovittimessa ja lisäksi 24 megainen nettiyhteys ei tunnu aina viihteelle riittävän, vaikka kyllä pitäisi… Parasta Viihteessä on suuri tallennustila, joka riittänyt ihan kevyesti koko perheen tallennuksille.

Digisovitin toimi juuri sen verran, että sitä tuli käytettyä, mutta IVO-buuttia piti tarjota käytännössä joka ilta ja olihan siinä laitteessa selkeästi useampaa eri vikaa, mutta niihin vikoihinkin tottui. Ihminen on yllättävän mukautuvainen epäkäytännöllisyyteen ja osittaiseen toimimattomuuteen.

Takuuvaihto

Sain lopulta kirjoitettua vikalistan ylös ja lähetin sen Elisalle. Viikon kuluttua tuli vastaus, jonka mukaan laite on viallinen ja se ei toimi kuten sen pitäisi toimia. Olipa yllätys… Viestissä oli vielä joku jatkokysymys, mutta lopulta sain seuraavalla viikolla palautusohjeet vanhalle digisovittimelle ja uusi saapui paikalliseen postiin päivää myöhemmin.

Vanha laite oli rehellisesti sanottuna ruma ja en minä uuttakaan kauniiksi kehuisi, mutta se nyt on oikeastaan sivu seikka, vai onko? Laite on kuitenkin keskeisellä paikalla olohuoneessa. Itseäni ei häiritse, mutta makuja on toki monia.

Käyttöönotto

Kytkeminen on helppoa, takapaneeli on selkeä ja hyvin merkitty. Käyttöönotto kesti kokonaisuudessa vähän yli puoli tuntia. Siihen kuului perusasetukset, laitteen päivitys ja kanavien haku. Muuten asiallisesti hoidetun käyttöönoton kauneusvirhe oli se, että äänipuolen 5.1 piti itse asettaa erikseen asetuksisa (oletus: 2.0 stereo).

Yleinen toiminta

Laitteen toiminta oli sitten jotain ihan muuta kuin mihin olin tottunut. Uusi ohjelmisto ja selkeämpi kaukosäädin ovat suuri parannus edelliseen. Laite tosin jäi ensimmäisen illan aikana kerran jumiin ja toipui vasta IVO-buutilla, mutta onneksi se jäi ainakin toistaiseksi tuohon yhteen ainoaan kertaan. Aika sitten näyttää tuleeko noita jumiutumisia jatkossa lisää.

Vanhaan verrattuna laite toimii joka tapauksessa selkeästi paremmin. Ero on mielestäni melko merkittävä, huonosta -> hyväksi. Kanavien vaihto on nopeaa, kuvaruudulle tuleva informaatio on selkeää ja ohjelmaopas tuntuisi toimivan hyvin. Asioita on vaivauduttu ajattelemaan käytännön kannalta. Esimerkiksi kuvaruudun oikeaan ylänurkkaan ilmestyy kellon aika aina vaihdettaessa esimerkiksi kanavaa. Selkeä ja hyvä ratkaisu.

Koko kanavalistaa selaamalla nopeutta voisi olla enemmän. Suosikkikanavalistan tekemiseen olisi suuri apu, jos kanavia voisi käsitellä isommissa ”sarjoissa” vaikka ruksaamalla ne kanavat joita halutaan käsitellä.

Ajansiirto, eli taukotallennus

Sovittimeen on jopa saatu jonkin verran omaa muistia ajansiirtoa varten, mutta HD-kanavien ajansiirto ei valitettavasti ole edelleenkään mahdollista. Se on estetty nyt ohjelmallisesti. Vanhassa laitteessa se oli teoriassa mahdollista, mutta vaati nopean muistitikun. Itse totesin että pääsee helpommalla ilman ajansiirtoa ja muistitikkua, joka sai laitteen toimimaan muutenkin entistä epävakaammin. Ilmeisesti oli helpompaa tehdä ohjelmallinen esto kuin hoitaa asia oikeasti kuntoon. Ikävä juttu, koska HD-kanavia tulee tietysti katsottua aina kun sellainen on katsottavalle ohjelmalle tarjolla.

Kaukosäädin

Kaukosäädin on melko onnistunut. Se on kapea, sopii hyvin käteen ja toiminnot ovat loogisilla paikoilla. Melko keskellä oleva myös hämärässä hyvin erottuva sininen painike avaa/sulkee Viihde-porttaalin, jota kautta voi mm. katsoa tallennuksia ja vuokrata elokuvia. Ainoa pieni miinus tulee siitä, että käskyt eivät tuntuisi menevän ihan aina perille.

Vuokraamo

Yhden leffan vuokrauskokemuksella ei ole vielä paljoa kerrottavaa, mutta edellisiin vuokrauksiin (vanhalla digisovittimella) verrattuna nykiminen ja hetkellinen pysähtely näyttäisi olevan historiaa. Toisaalta taas ainakin tuon yhden HD-leffan (Skyline) kuva pikselöityi pari kertaa aika ikävästi ja kuvanlaadullisesti tuo elokuva oli selkeä pettymys. Tältä pohjalta Elisan HD-vuokraelokuva ei tuntuisi olevan kovin kilpailukykyinen kunnon blurayn kanssa. Vuokraamon toiminta tuntui myös ensikokemuksella oudolta, koska trailerin jälkeen stop-painiketta painamalla palattiin vuokraamon aloitusruutuun, eikä kyseisen elokuvan tietoihin mahdollisella vuokraa-optiolla.

Maksukanavat

Maksullisia HD-kanavia ei voi edelleenkään tallentaa (tekijänoikeussyistä), joten omalla kohdalla kokemuksia maksukanavien toiminnasta ei ole, ja ei myöskään tule.

On jotenkin täysin käsittämätöntä, että voin hakea kilpailijan digisovittimen ja tallentaa se sisuksiin HD-kanavat laillisesti ja ongelmitta, mutta Elisa Viihteellä se ei ole mahdollista.

Edelleen voisin hakea samat leffat ja TV-sarjat ”lainaan” torrent-nimisestä vuokraamosta ilmaiseksi (tosin aika paljon ”vähemmän” laillisesti). Pakko ihmetellä että mikä on se yhtälö, jonka mukaan nykyinen malli olisi kannattava tekijänoikeusjärjestöille?

Asiakaspalvelu

Yksi asia mitä Elisa voisi petrata on asiakaspalvelu. Puhelinpalvelusta on sen verran huonoja aiempia kokemuksia, että en edes halua ajatella koko asiaa (se lienee tarkoituskin). Verkon kautta lähetettyyn palautteeseen lupaillaan kolmen päivän vastausaikaa, mutta todellisuudessa se oli ainakin omalla kohdallani tasan viikko. Entä se paikallinen ”oma” Elisa-kauppias? Jos hankin Elisa Viihteen paikallisesta liikkeestä, takuuasiat pitäsi pystyä hoitamaan siinä samassa liikkeessä. Olisiko se oikeasti liikaa vaadittu, että veisin vanhat laitteet suoraan liikkeeseen ja saisin sieltä uudet tilalle? Asia olisi varmasti järjestettävissä, jos siihen olisi aitoa tahtoa. Kyse on maksavan asiakkaan palvelemisesta, mutta Suomi on pieni maa. Jos kaikilla vastaavilla liikkeillä on yhtä huono palvelu, kilpailua ei pääse syntymään ja kaikki säästävät, mutta asiakas kärsii.

Yhteenveto

Elisa Viihde on parantunut pelkällä digisovittimen takuuvaihdolla melkoisesti. Voiko Elisa Viihdettä sitten suositella? Mielestäni voi, mutta varauksin. Sopimus, jota voi olla mahdoton purkaa, kestää 24 kuukautta. Pahimmat puutteet ovat mielestäni kuitenkin edelleen puutteet HD-kanavien taukotallennuksessa ja etenkin se, että maksullisia HD-kanavia ei voi tallentaa lainkaan.

Jos näillä asioilla ei ole merkitystä, niin mikäs siinä sitten. Tuskin Viihde on sen huonompi kuin muutkaan digisovittimet ja tilaa on toisaalta peruskanavien tallentamiselle varsin ruhtinaallisesti.

Lisää kirjoituksia Elisa Viihde -aiheesta löydät tästä blogista ”Elisa Viihde” -avainsanan avulla.

Kokemuksia: Samsung SyncMaster P2370HD

Mainitsin jo aiemmassa jutussa ohimennen Samsung SyncMaster P2370HD -näytön. Kyseessä on oikeastaan makuuhuoneeseen hankittu televisio, mutta se hankittiin sitä silmällä pitäen että se toimisi myös tietokoneen, Xboxin tai jopa perinteisen videonauhurin kanssa.

Kyseessä oleva näyttö on vain 23″, mutta se on kuitenkin ns. FullHD näyttö, eli pikseleissä näytön koko on täydet 1920×1080 pikseliä.

Television ohjailuun ja näytön säätöihin on jämäkkä kaukosäädin ja lisäksi useimpia toimintoja voi käyttää etupaneelin hipaisukytkimistä. Kukin hipaisukytkin on koristettu punaisella valolla, joka hehkuu virtakytkintä lukuun ottamatta vain käytön aikana.

Se on televisio!

Samsungista löytyy sekä kaapeli- että antenniverkon viritin (tuki HD-lähetyksille). Nelonen HD ja SuomiTV HD löytyivät ensivirityksellä kaapeliverkon puolelta ja ovat kieltämättä HD-ohjelmien kanssa varsin mukavaa katsottavaa.

Liitännöistä löytyy SCART, HDMI (Ver. 1.3), DVI-D, VGA, antenni, komponentti, komposiitti, optinen (ääni), kuuloke 3,5 mm ja ääni sisään 3,5 mm. Jostain ihmeen syystä tietokoneen kuva näyttää jotenkin rosoiselta ja oudolta HDMI-liitännän kautta käytettäessä, mutta en perehtynyt asiaan sen paremmin ja ehkä kyse oli säädöistä tms. Palaan tähän vielä myöhemmin.

Televisiokäytössä Samsung toimii toki hienosti ja kuva on tosiaan hyvä, mutta valitettavasti esim. Sub-TV-kanavan uusinnat ovat (tässäkin) näytössä aika kamalaa kuraa. Eipä se näyttö toki ihmeisiin pysty jos lähde on huono. Toista ääripäätä edustaa sitten Nelonen HD ja SuomiTV HD -kanavat, kuten tuossa ylempänä tuli jo kehuttua.

Se on Näyttö!

Tietokoneen näyttönä Samsung toimii ihan yhtä lailla hyvin. Kuva on mielestäni varsin hyvä, mutta luonnollisesti minulla ei ole juuri mahdollisuuksia tehdä mitään syvempiä tutkimuksia, mittauksia tai vertailuja oikeiden testien tapaan. Taloudesta löytyvään toiseen Samsung SyncMaster 226 BW -näyttöön verrattuna kuva on mielestäni kirkkaampi, väritoisto on vähän parempi ja esimerkiksi valovuotoa on huomattavasti vähemmän. Edelleen neljä vuotta vanhaan iMaciin verrattuna kuva on selvästi kirkkaampi. Jos viereen laitettaisiin jokin kallis testivoittajamonitori, se olisi luonnollisesti parempi, mutta hinnan puolesta P2370HD on pakko edustaa ns. halpisnäyttöä ja siinä mielessä kuvan laatu oli positiivinen yllätys.

Huonot säädöt

Yksi selkeä puute Samsungissa on ja se on säätöjen puute. Kallistusta voi säätää, mutta siihen se sitten jääkin. Jos kaipaa enemmän säätöjä, Samsugin oma lasijäljitelmä jalka pitää hylätä ja hankkia jokin erillinen jalka tai vaikka seinäteline. Takaa löytyy valmiudet VESA-standardin (VESA 75) mukaiset kiinnitykseen, joten siinä mielessä tämä nyt ei ole mikään suuri ongelma.

Hyvä ostos?

Jos on tarvetta myös televisiona toimivalle näytölle tai jos vaikka Xbox halutaan siirtää olohuoneesta pois, Samsung on mielestäni ihan hyvä hankinta. Voisin kuvitella Samsungin edelleen myös mökkikäyttöön…

Mac mini ja Plex olohuoneeseen

Kuva: Apple - Mac mini

Mac mini on monessa suhteessa kätevä tietokone ja sopii olohuoneeseen kuin nakutettu. Ensimmäisen huomio on pieni koko, joka liittyy siistiin ulkoasuun. Näyttöähän laitteessa ei ole ja näppikset ja hiirulaiset pitää hankkia erikseen, ellei sellaisia ole jäänyt sattumalta nurkkiin valmiiksi pölyyntymään (useimmat Windows-näppäimistöt ja hiiret toki toimivat myös). Toinen huomio on hiljaisuus. Itse en pysty kuulemaan koneen käyntiääntä olohuoneen sohvalle vastapäiseltä seinältä television vierestä. Kolmas vastaan tullut asia oli yleinen toimivuus ja monipuolisuus. Kyse on pienestä koosta huolimatta ominaisuuksiltaan täysimittaisesta keskusyksiköstä. Johonkin tehokkaaseen pelikäyttöön laite tuskin sopii, mutta eipä se ole sellaiseen edes tarkoitettu. Liittimissä löytyy:

  • USB x 5 kpl
  • Firewire 800 x 1 kpl
  • Mini-DVI
  • Audio-out 3.5mm (toimii myös optisena)
  • Audio-in

Langattomasti laite juttelee WLAN (802.11n) ja bluetoothin välityksellä. Harmillista että HDMI-liitin puuttuu, mutta se nyt ei kovin mullistava puute ole. Käytössä on Applen langaton näppäimistö, (vanha) Mighty Mouse -langaton hiiri ja myös aiemmin hankittu Logitech Harmony 555 kauko-ohjain.

Muista viihdelaitteista on ollut tässä blogissa juttua useampaan otteeseen, joten niistä ei nyt sen enempään.

Mac mini on kytketty televisioon koneen mukana tulleella miniDVI – DVI adapterilla, jossa on jatkona DVI-HDMI -johto. Koska DVI ei kuljeta ääntä, ääni on kytketty erikseen optisella johdolla suoraan vahvistimeen.

Ohjelmisto

Uudessa Macissa on tietysti valmiina uusin Mac OS X ja iLife. Lisäksi koneeseen on asennettu

EyeTV löytyy lisäksi Terratecin digisovitinta (USB) varten, mutta käyttö on lopulta lähes olematonta, koska olohuoneessa on jo yksi tallentava kaapeliverkon digisovitin Welhon ohjelmakortilla höystettynä.

VLC on monipuolinen videon- ja musiikintoisto-ohjelma, jota tarvitaan mm. TV-Kaistan kanssa. Kaikkea ei voi/ehdi/muista kuitenkaan tallentaa, joten TV-kaistalle on runsaasti käyttöä.

Plex on monipuolinen ja todella kokeilemisen arvoinen (ilmainen) Mediacenter-ohjelmisto. Muitakin on kokeiltu, mutta tämä on mielestäni sopivin. Musiikia, Youtube, video-podcasteja, kuvia, elokuvien trailereita ja paljon muuta. Jos olisi vielä Spotify tuettuna, niin se olisi jo aika täydellinen ja sehän on! Huomasin jutun vasta tätä kirjoittaessani, mutta plugin ts. lisäosa on jo saatavilla. Käyttö edellyttää valitettavasti maksullista Spotify-tiliä… Spotify toimii joka tapauksessa alustavien kokeilujen perusteella hyvin.

Käyttö ja toiminta

Kaiken kaikkiaan koko laitteiston käyttöönotto oli sen verran mutkatonta ja nopeaa että siitä ei paljon tarinaa lohkea. Johdot kiinni ja virta päälle. Mac minin langattomat bluetooth-laitteet eivät ole herkkiä etäisyydelle ainakaan omassa olohuoneessani (toista oli aiemmin pc-koneella ja Microsoftin langattomalla setillä). Hiirtä ja näppäimistöähän ei juuri tällaisessa laitteessa oikeastaan tarvitse. Kaukosäädin on olohuonetta varten.

Televisiota ei tarvitse joka kerta pistää päälle jos koneelle tarvitsee tehdä jotain säätöjä, tiedostojen siirtoja tms. Etäkäyttö onnistuu myös toisesta koneesta etäyhteyden avulla.

Logitechin kaukosäätimen konffaaminen on aika ärsyttää puuhaa, mutta kun säädöt ovat kohdallaan, käyttäminen on joka tapauksessa kohtalaisen siedettävää.

Asetuksista voi pistää Plexin käynnistymään automaattisesti, jolloin se on tavallaan aina päällä. Konetta ei muuten tule juuri sammuteltua ja asetuksista on säädetty siten että kone nukahtaa jos se on käyttämättä 15 minuuttia. Lisäksi on ruksattu että: ”herää Ethernet-yhteydestä”.

Tässä on nyt kertynyt kokemusta Asus Barebone koneesta ja Mac ministä, siis nimenomaan olohuoneessa. Loppupeleissä ja kokonaisuutena Apple vie voiton oikeastaan vähän kaikessa. Se on huomattavasti pienempi, siistimpi, hiljaisempi, käyttöönotto on todella helppoa ja se toimii. Ei se toki täydellinen ole. Mainitsin jo aiemmin HDMI-liittimen puutteen ja moni muu moittii Applea blu-ray -tuen puutteesta. Minua ei haittaa.

Lisää HDMI-liittimiä televisioon

38-2345

Kun ostin aikanaan LG 42PC1D television, olin aluksi tyytyväinen monipuolisiin liitäntöihin ja kuvittelin että niillä pärjäisi vielä pitkään. Olin väärässä. Kaksi HDMI-liitintä on nykyisin ihan liian vähän. Meillä on neljä HDMI-liittimellä varustettua laitetta. Suurella todennäköisyydellä niitä on vielä jossain vaiheessa ainakin viisi. Tällä hetkellä laitteet ovat hankkimisjärjestyksessä HD DVD, Xbox 360, Maximum C-8000 CX-CI -digisovitin ja Mac mini. Mac minin liitin on tosin mini-DVI, joka muutetaan adapterin avulla HDMI:ksi, mutta television puolelta katsottuna kyse on joka tapauksessa HDMI-laitteesta. Maximum digisovitin puolestaan tuuppaa televisioon niin järkyttävän huonoa kuvaa HDMI:n kautta, että sitä ei viitsi käyttää. SCART-liittimen kautta tulee selvästi parempaa kuvaa.

Käytettäessä useampaa laitetta tarvitaan tietysti lisää liittimiä. Vaihtoehtoja on käsittääkseni neljä ja ne ovat kalleimmasta halvimpaan seuraavat:

  1. Uusi televisio
  2. Uusi kotiteatterivahvistin, jossa on riittävästi HDMI-liittimiä (läpivientiä varten)
  3. Erillinen HDMI-kytkin
  4. ”Plug and Play”, eli siirretään HDMI-johto aina haluttuun laitteeseen käsin…

Viimeinen vaihtoehto on tietysti halvin ja samalla varmasti epäkäytännöllisin. Se saattaa sitä paitsi korottaa hellasärön sietokyvyn yläpuolelle… Uutta televisiota en ole tähän hätään hankkimassa ja useiden satojen eurojen sijoittaminen vahvistimeen muutaman liittimen takia tuntuu suoraan sanoen hölmöltä, kun muuten ei kerta tarvitse. Kolmas vaihtoehto oli pitkään suljettu pois, koska olin siinä käsityksessä että HDMI-kytkimet ovat jotenkin huonoja tai niiden toiminta olisi epävarmaa. DVD Plazan keskustelufoorumilta sain kuitenkin sen käsityksen että yleisesti tuollaiset toimivat kyllä ihan hyvin ja tekevät sen mitä pitääkin.

Pienen Googletuksen jälkeen päädyin Clas Ohlson liikkeissä myytävään 4-in-1-out -malliin (tuote 38-2345), joka on ulkoasultaan sopivan siisti ja lisäksi mukana tulee kaukosäädin. En ole havainnut toiminnassa mitään huomauttamisen aihetta. Laite on siitä fiksu, että se valitsee automaattisesti oikean input-kanavan, josta signaali on tulossa. Edes televisio ei osaa tätä! Laitteessa on oikeastaan vain yksi selvä vika. Etureunassa olevat siniset ledit ovat häiritsevän kirkkaat ja ne täytyy todennäköisesti teipata vielä umpeen.

Teknisiä tietoa:

  • HDCP-compatible
  • 4 inputs, 1 output
  • Video Amplifier Bandwidth: 1.65 GHz
  • Single Link Range: 1080p(Max.) From video source
  • Vertical Frequency Range: 60Hz
  • HDMI HDCP Compliant: Any switch must pass HDCP data between source and monitor
  • Backward compatible with all DVI devices
  • Power Consumption: 3 Watts (max.)
  • Power Supply: 5V /1A

Säästetäänkö sähköä?

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan:

Tässä ovat kotisi sähkösyöpöt

Valaistus, jääkaappi ja pakastin vievät kodeissa eniten sähköä, selviää tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta.

VIA: Taloussanomat.fi uutisotsikot

Minä kun luulin että plasmatelevisio on se pahin mahdollinen synti. Tällaisen kuvan on ainakin saanut kun on seurannut keskustelua ilmastonmuutoshysteriasta.

Omalla kohdalla viime vuoden sähkönkulutus oli pudonnut n. 900 kWh edellisestä vuodesta. Vuodesta 2005 alkaen muita selviä muutoksia kulutuksessa ei ole tapahtunut. Edes valtavaksi sähkönsyöpöksi haukuttu plasma-TV ei ole vaikuttanut vuosikulutukseen mitenkään. Kyseinen 42″ televisio ostettiin 2007. Täytyy toki myöntää, että kyllähän sitä tulee vähän enemmän vahdittua että televisio ei olisi turhaan päällä, kuten myös muiden sähkölaitteiden ja valojen kohdalla. Uskon että pienempi sähkönkulutus johtuu juuri siitä että asiaan tulee vain yksinkertaisesti kiinnitettyä enemmän huomiota.

Eteiseen vaihdoin säästölampun tilalle perinteisen kaltaisen hehkulampun. Perinteinen siis siinä mielessä että se on hehkulamppu, mutta kuitenkin halogeeni, ja vie 30% vähemmän sähköä kuin tavallinen hehkulamppu. Ero oli hämmästyttävä. Nyt eteisessä näkee jopa vaatekaappiin ja valo syttyy heti eikä vasta hetken kuluttua. Kirkkaudessa on todella huomattava ero vaikka wattien perusteella lamppujen piti vastata toisiaan. Watti on  tehon yksikkö ja siten väärä yksikkö kuvaamaan valon määrää. Eteisen valo on sellainen, että se on normaalisti vain hetken päällä, joten tuollaisessa käyttötarkoituksessa valaistusteho menköön energiatehokkuuden ohi.

Sähkön hintaa tuli seurattua syksyllä ja tein lopulta sopimuksen halvempaa sähköä tarjoavan sähköyhtiön kanssa. Siirtomaksut ovat sen verran kovia että hyöty ei ole mitenkään kovin suuri.

Minä muuten luulin että en olisi enää missään tekemisissä vanhan sähköyhtiön kanssa ja uusi laskuttaisi myös heidän puolestaan siirtomaksut. Näin se ei kuitenkaan ole. Nyt niitä sähkölaskuja tulee sitten kahdesta sähköyhtiöstä…

Blu-ray voisi olla halvempi

Tietokoneessa on juttua Blu-ray-laitteiden myynnin kasvusta ja määristä. Jutun lopussa kerrotaan, että arvion (?) mukaan Suomessa kopioidaan laittomasti yhtä paljon leffoja kuin niitä myydään, ja piratismi on alan suurin ongelma.

Meillä ainakin Blu-Rayn suurin ongelma on hinta. Laitteet ovat edelleen kalliita (vrt. DVD) ja eivät levytkään mitään halpoja ole. Hinnat tulevat laskemaan kuitenkin jossain vaiheessa tai näin kävi ainakin DVD:n kanssa. Ja aivan kuten jutussa mainitaan, Blu-ray- ja DVD-kuvan ero ei ole niin valtava että siitä viitsisi kovin paljoa maksaa.

Elokuvayhtiöillä on mielestäni kaikki mahdollisuudet tehdä rahaa, mutta tuntuu että siellä keskitytään enemmän kopiosuojauksiin ja kuluttajien kiusaamiseen. Miksi laillisesti ostetun levyn alussa on minuuttikaupalla mainoksia ja varoituksia piratismista?

Tässä muuten sopiikin jälleen kerran ihmetellä, että milloin TV-sarjoja saa katsella omasta televisiosta teräväpiirtona? Itse maksaisin ilomielin kohtuullisen korvauksen per jakso (720p) Apple TV:n mallin mukaan, mutta Suomessa tarjonta on edelleen pyöreät nolla.

Mitä tänään TV:stä?

Television katselu on jossain määrin mullistunut viimeisten vuosien aikana. Siirtyminen digiaikaan, tositv-ohjelmat, enemmän kanavia ja tallennusmahdollisuuksien laajentuminen. Toista se oli ihmetellä silloin joskus että katsotaanko ykköstä vai kakkosta tai miksi YLE:n puoli yhdeksän uutiset tulevat kahdelta kanavalta samaan aikaan. Onko ohjelmien sisältö sitten lopulta parantunut… Minun mielestäni on. Kilpailu on kovempaa ja käsikirjoitukselta ja tekniikalta tehosteilta vaaditaan aina vaan enemmän. Varjopuolena on sitten ylilyönnit, katsojien aliarviointi ja valtava määrä myös sitä huonompaa ohjelmaa. Itse en ole esimerkiksi koskaan päässyt sisälle tositv-ohjelmiin. Niistä on tehty tai yritetty tehdä ohjelmia joissa kaikki tapahtuu aidosti tavallisten ihmisten ehdoilla, mutta kuitenkin katsojalle ei voi olla epäselvää että kaiken takana on huolella suunniteltu käsikirjoitus.

Tallennusten suhteen TV:n katselu on muuttanut muotoaan moneen kertaan. Tallentava digisovitin oli mahtava uudistus nauhojen jälkeen. Voi katsoa ja tallentaa samaan aikaan tai pitää tauon silloin kun huvittaa. Huonointa on ollut digisovittimien ja ohjelmien laatuongelmat sekä ohjelmien alkaminen ja loppuminen eri aikaan kuin ohjelmaopas ilmoittaa. Jokseenkin uskomatonta että tuollaista asiaa ei voitu kerralla hoitaa kuntoon digiuudistuksen yhteydessä.

Meillä viimeinen vaihe on ollut se, että tallentava digisovitin hajosi ja kaikki ”tallennukset” katsotaan tietokoneilta TVKaistan avulla. Nykyään tulee katsottua paljon sellaista jota ei olisi älynnyt aiemmin edes tallentaa. Olohuoneessa ei tule taas katsottua televisiota enää juuri ollenkaan. Mietimmekin eilen vaimon kanssa, että kannattaako edes hankkia tallentavaa digisovitinta enää ennen järkevän hintaisia teräväpiirtosovittimia ja ohjelmia. Televisio voisi olla yhtä hyvin makuuhuoneessa ja kytkettynä suoraan tietokoneeseen. Olohuoneen voisi pyhittää katselun suhteen pelkästään elokuville ja laitteena voisi olla projektori, bluray, HD-DVD ja valkokangas…

Vapaapäivä – oikeasti

Tällainen oikea vapaapäivä on välillä ihan paikallaan, siis ei mitään suunniteltua tekemistä. Renkaat pitäisi vaihtaa, mutta keli on kurja (edit: päivästä muodostui lopulta ihan mukava kelin suhteen) ja huomiseksi lupailtiin parempaa säätä… Digiexpo kiinnostaisi, mutta lapsia ei taas sinne meno innosta yhtään, ja vaimon töissä ollessa mennään lasten ehdoilla. Joku siellä on käynyt ja raporttia voi lukea netistä. Hmmm… Pelaamista lasten kanssa, siivouspäivä ja lenkille.

* * * * *

Kokeilin uusinta Mythbuntu-julkaisua ja se vaikutti varsin tyylikkäältä. Kyseessähän on televisiokäyttöön tarkoitettu kauko-ohjaimella käytettävä Linux. Tuollaiselle pitäisi vaan olla ihan oma kone. Aiemmin aloittamani olohuone-PC projekti kuivahti aikanaan kasaan. Mac Mini on myös edelleen kaupassa, mutta tarvittaessa olohuoneeseen alun perin hankittu Asus siirtyy toki telkkarin viereen. Pääasiallisesti kone on joka tapauksessa kuitenkin vaimon käytössä. Asus Barebone on ollut ihan hyvä kone, mutta Linuxin (Mythbuntu) kanssa yhteispeli on vähän heikkoa näytönohjaimen (ATI) huonon tuen takia. Ajurit kyllä löytyy, mutta television ruudulla kuva vaan tahtoo mennä kokonaan sekaisin.

Varsinainen ideahan olisi yhdistää samaan laitteeseen mm. DVD-soitin, digisovitin, musiikki, TVKaista, youtube, uutiset, säätiedot jne…

Tallentava digiboxi ilman kovalevyä?

Upea ajatus ja sitä paitsi aivan totta. Kyseessä on TVKaista-digisovitin, joka osaa hakea automaattisesti tallennetut ohjelmat netin kautta, tai sitten sen avulla voi katsoa parhaillaan käynnissä olevia ohjelmia antenniverkon kautta.

Koska ohjelmat tallentuvat verkkoon, laitteessa ei ole ollenkaan kovalevyä. Lisäksi laite on äänetön, siinä on teräväpiirtotuki, paikka maksukortille ja kaiken huipuksi sähkönkulutus on vain 7 W.

Parasta lienee kuitenkin että TVKaistalla ei tarvitse muistaa tallentaa mitään koska se tallentaa automaattisesti kaiken. Itse ainakin unohdan lahjakkaasti tallentaa seuraamani sarjat, tai sitten jossain vaiheessa ne eivät kuitenkaan ala/lopu ilmoitettuna aikana, jolloin puolet ohjelmasta puuttuu.

TVKaistan kanssa nopea nettiliittymä on ihan paikallaan, mutta jo 8 Mbps laajakaistan pitäisi riittää. Omalla Welho 110M laajakaistalla data valui testattaessa parhaillaan omalle koneelle 11.7 Mt/s.

Itse asun kaapelitaloudessa, kuten ylläolevasta voi päätellä, ja taidan vielä odottaa TVKaista-digisovittimen kaapelimallia, vaikka hinta (197 €) onkin varsin houkutteleva. Kyllähän meillä antennilaite toimisi suoraan ikkuna-antennilla, mutta kuitenkin… Kaapelimallin pitäisi olla joka tapauksessa tulossa ja käsittääkseni testaus on jo käynnissä.