Vuosi sitten hankitun Macbook Pro 13.3″ -koneen nopeus on yleensä riittänyt hyvin, mutta yhä useammin rantapallo tuntui myös pyörivän ruudulla. Etenkin jos käytössä on samanaikaisesti useita ohjelmia ja/tai suuria kuvatiedostoja, vauhti hyytyi. Ajattelin ensin tehdä perinteisen korjauksen, eli lisätä käyttömuistia, mutta sitten pohdin kovalevyn vaihtoa.
Tähän saakka olen lähes poikkeuksetta vaihtanut tietokoneeni kovalevyn vain ja ainoastaan suurempaan kapasiteetin takia, mutta tila ei ollut tällä kertaa ongelma. Nykyiset SSD-levyt (Solid-state Drive) ovat järkevä vaihtoehto perinteiselle levyille monessa suhteessa. SSD-levyn toiminta pohjautuu flash-tyyppisen muistiin ja laitteessa ei ole lainkaan liikkuvia osia. Tällä saavutetaan parempi kestävyys (putoamiset yms.), pienempi virrankulutus, vähäisempi lämpeneminen, äänettömyys ja parempi nopeus. Huonoja puolia ovat puolestaan ainakin korkeampi hinta ja joidenkin lähteiden mukaan SSD-levyt eivät olisi niin luotettavia kuin yleisesti uskotaan. Hinnalle ei ole paljoa tehtävissä, paitsi se että tyytyy pienempää levyyn tai odottelee halvempien levyjen tuloa markkinoille. Tietojen menettäminen puolestaan on uhka aina levytyypistä riippumatta ja siksi on olemassa menetelmä, jota kutsutaan varmuuskopioinniksi.
Macbook Pro oli alun perin varustettu 250 Gt levyllä. Tilaa ei ollut liikaa, mutta toisaalta kannettavasta oli tullut tiedostojen hautausmaa. Kaikkea tuli säilytettyä ihan vain varmuuden vuoksi tai ajatus oli tutustua johonkin asiaan ”sitten kun on aikaa”. Koneella oli kaikki digikuva-arkistoni (noin 100 Gt) ja eihän se kannettava ole ihan oikea paikka pitää tuollaista kuvakirjastoa mukana, kun en nyt satu kuitenkaan olemaan mikään valokuvaaja. Päädyin lopulta 120 Gt OCZ VERTEX 2 SATA II 2.5″ SSD-levyn hankintaan. Tilaa olisi normaalissa käytössä ihan riittävästi ja hinta on kuitenkin vielä kohtuullinen. Ostin samalla ylimääräisen cBox Ripple-kovalevykotelon koneesta yli jäävälle levylle mm. tietojen siirtoa varten. Joissain SSD-levyissä tulee ulkoinen kotelo mukana, mutta Ripplestä oli jo valmiiksi hyviä kokemuksia ja kokonaishinta jäi edullisemmaksi kuin mitä valmis paketti olisi tullut maksamaan.
Kovalevyn vaihtaminen MacBook Pro –koneeseen on yllättävän helppoa, mutta ensin on hyvä tehdä jotain, nimittäin se varmuuskopio. En halunnut ottaa asian suhteen mitään riskejä. Kone on varmuuskopioitu Time Machinen-ohjelman avulla ulkoiselle levylle säännöllisesti, mutta kloonasin vielä SuperDuper!-ohjelmalla ylimääräisen kopion kovalevystä ulkoiselle levylle. Muuten siivosin koneen vanhalta levyltä kaiken mahdollisen turhan pois, sekä lisäksi poistin sen edellä mainitun 100 Gt digikuva-arkiston (kuvat ovat tietysti jo muualla tallessa), koska muuten vanhan levyn sisältö ei olisi mahtunut uudelle… Sitten seurasi levyn vaihto samaan tapaan, kuin alla olevilla videoilla (Applen ohje pdf-tiedostona).
Tämän jälkeen asensin koneen vanhan levyn edellä mainittuun cBox Ripple koteloon, jolta käynnistin koneen. Seuraavaksi kloonasin vanhan levyn sisällön uudelle jo koneessa olevalle levylle SuperDuper!-ohjelmalla. Tässähän nyt ei ole suurta merkitystä missä järjesyksessä asiat hoitaa, kunhan ei vahingossa hävitä mitään tärkeää.
Ensimmäinen käynnistys uudelta levyltä oli mykistävä kokemus. Minulla ei ole tapana sammutella konetta, mutta joka tapauksessa käynnistys on huomattavasti nopeampaa kuin osasin odottaa. Muutenkin kone oli niin selvästi paljon nopeampi. Kaikki ohjelmat käynnistyvät hetkessä ja toiminta on joka suhteessa kuin eri koneesta. Minkään muun komponentin vaihto ei ole koskaan tuonut yhtä selvää nopeuslisää kuin SSD-levyn vaihto. Täytyy kuitenkin myöntää, että siihen nopeuteen tottuu. Paria päivää myöhemmin kone ei tuntunut enää yhtään niin nopealta, mutta tiedän että paluu entiseen taas tutuisi todella puuduttavalta. Se rantapallo taisi jäädä joka tapauksessa kesälaitumille kun ei sitä ole enää näkynyt. Nopeustestejä en tehnyt, mutta esim. YouTubesta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä videoita hakusanalla SSD.