Harharetki ohi: MacBook Pro 13.3″

Edellisen kirjoituksen jälkeen tuli täyskäännös tuolle ”harharetkelle” ja hyvä niin. Eräs sukulainen ihasteli edellisessä jutussa mainittua Samsung 13.3″ kannettavaa ja sanoi haluavansa juuri samanlaisen ja ei siis tällekään sukulaiselle Mac-konetta… Heitin huulena että ota sinä tuo Samsung, niin minä ostan Macin. Hetkeä myöhemmin asia olikin sitten sovittu.

Ostin MacBook Pro 13.3″ koneen Tectorista. Opiskelija-alennuksen (johon olen sattuneista syistä todellakin oikeutettu) ja jonkin hetkellisen kampanjan seurauksena hinta oli yllättävän edullinen. Onneksi myyjä antoi vinkin ja pyysi odottamaan muutaman tunnin, kunnes kampanja käynnistyy… Voisin muuten veikata, että uudet Intel i5 tai ehkä i3 -prosessoreilla höystetyt mallit tekevät jo tuloaan joulumarkkinoille. MacBook Pro 15″ ja 17″ koneissahan on jo i5- tai i7-prosessorit, joten johtopäätöksiä on aika helppo vetää. Minulle on kuitenkin pääasia, että kone toimii ja sitä on mukava käyttää.

Ulkoinen tarkastelu

Kone on pakattu pienempään pakettiin kuin voisi odottaa, mutta kaikki on tietysti mukana siististi omalla paikallaan. 2.04 kiloa painava kone on pinnaltaan viileää vähän liiankin liukkaan tuntuista alumiinia ja tuntuu siltä kuin se olisi pelkkä yhtenäinen metallin kappale, vaikka kansi on tietysti avattavissa näytöksi. Pohja on tasainen matalia tassuja lukuun ottamatta. Ei tuuletusreikiä tai puhaltimia pohjassa, joten koneen pitäisi toimia mainiosti myös ihan sylikoneena. Kansi on siro, ohut ja näytön yläreunasta löytyy kamera tavalliseen tapaan. Mainittakoon vielä, että näyttö on täydellä kirkkaudella todella kirkas, mutta siitä ei tässä vaiheessa sen enempää.

Koneen oikealla sivulla on rako johon voi syöttää CD- tai DVD-levyjä, eli kelkaton asema, ja sen etupuolella Kensington-lukituskaapelin paikka.

Vasemmalla reunalla on puolestaan koneen kaikki liittimet, jotka ovat takaa lueteltuna MagSafe-virtaportti, Gigabitin ethernet-portti, Yksi FireWire 800 -portti, Mini-DisplayPort, Kaksi USB 2.0 -porttia, SD-korttipaikka ja lopuksi äänen sisäänmeno/ulostulo. USB-liittimiä voisi olla enemmän ja niistä ainakin yksi oikealla puolella. MagSafe-virtaliitin on sellainen, joka lähtee helposti irti, jos jalka osuu vaikka vahingossa laturin johtoon. Eipä putoa koko kone lattialle. Laturin johdon päässä liittimen tuntumassa on yläpuolella LED-valo, jonka väri ilmaisee lataustilan. Nykyinen Mini-DisplayPort on sellaista tyyppiä, jossa kulkee myös ääni mukana, kunhan hankkii ensin sopivan Mini-DisplayPort – HDMI adapterin. Koneessa voisi olla jo valmiiksi HDMI-liitin, mutta eipä vaan ole. Mainittakoon vielä, että erillisiä jäähdytysreikiä ei näy kummallakaan reunalla.Näppäimistö on musta ja siinä on taustavalaistus. Se on asia mitä olen kaivannut muissa käyttämissäni läppäreissä usein. Näppäimistön yläreunan näppäimistä hoidetaan mm. näytön kirkkauden, näppäimistön taustavalon ja äänen säädöt. Samoissa painikkeissa toimivat myös ns. F-painikkeet, Eject ja tietysti Escape. Tämä on varmasti aika pitkälle tottumiskysymys, mutta itselleni tämä järjestely sopii hyvin. Esimerkiksi myöhään illalla kaiuttimista räjähtävä musiikki voidaan vaientaa yhtä ainoaa nappia painamalla. Valaistun näppäimistön ansioista se nappi löytyy heti.

Näppäimistön alta löytyvä kosketuslevy ansaitsisi ihan oman blogi-kirjoituksen. Vielä kaupassa mietin, että millainen hiiri pitäisi ostaa, mutta enää en edes halua hiirtä. Lasinen kosketuslevy on mielestäni monella tavalla kätevämpi kuin hiiri. Esimerkiksi oikeasta alakulmasta painaminen vastaa hiiren oikeaa nappia (kunhan kyseisen ominaisuuden laittaa päälle asetuksista). Kahdella sormella pyyhkäisy vastaa rullaamista, sormien pyöräytys kääntämistä ja sormien nipistäminen/loitontaminen toisistaan pienentää tai suurentaa kuvaa ja se tekee myös saman mm. web-selaimen tekstille. En pitäisi mahdottomana, että myös seuraavassa pöytäkoneessa olisi vastaavanlainen kosketuslevy.

Käyttöönotto ja ohjelmat

Koneen käyttöönotto sujui vähän eri tahtiin kuin Samsungissa tai Acerissa. Ensimmäisellä käynnistyksellä luodaan oma käyttäjätunnus ja periaatteessa sen jälkeen konetta voi alkaa jo käyttämään. Viimeisten päivitysten asennus on tietysti suotavaa ja annoin koneen hoitaa ensin ne. Kone täytyi käynnistää tasan kaksi kertaa ja sen jälkeen oli valmista, paitsi halusin koneelle tietysti muutamia ”omia” ohjelmia, eli ohjelmia joita yleensä käytän.

• Microsoft Office 2008 ei ole oma suosikkini, mutta se on käytännössä pakko olla Wordin, Excelin ja PowerPointin takia.
• Adium on ilmainen ja korvaa yleisimmät Chat-ohjelmat.
• Tweetie on hyvä ohjelma Twitterin seurantaan.
• Spotify tietysti musiikin kuunteluun.
• Skype soittamiseen ja videopuheluihin.
• Perian videoiden toistoa varten.
• CyberDuck on ”must” -ohjelma FTP- ja SFTP-siirtoja varten.
• VLC on hyvä ohjelma leffojen katseluun ja se on syytä olla myös TVKaistaa ja Elisa Viihdettä varten.

Tässä nyt ensimmäiset, jotka tulivat mieleen. Lisää saa toki ehdottaa… Parasta koko käyttöönotossa oli yleinen toimivuus ja vähäinen turhien ilmoitusten ja pop-up-ikkunoiden määrä. Turhien siksi, koska niitä ei ainakaan Macissa näköjään tarvita. Lisäksi koneella ei näkynyt mitään turhaa roskaa, kuten oli Samsungin ja Acerin kanssa. Ainoa ohjelma joka on tähän saakka vaatinut jonkin koodin, on ollut Microsoft Office 2008. Se ei tosin sisälly millään tavoin perusasennukseen ja sitähän ei ole pakko asentaa… Selaimen suhteen päätin antaa Safarille uuden mahdollisuuden. Olen käyttänyt Chromea jo jonkin aikaa, mutta siinä on muutamia asioita, joista en oikein pidä. Aika näyttää mitä tulee käytettyä.

Käyttö

Käytön suhteen pitää heti todeta että konetta ei hankittu pöytäkoneen korvaajaksi tai tehokäyttöön. Kyse on nimenomaan mukana kuljetettavasta ”Notebookista”, jota käytetään kirjoittamiseen (mm. luennoilla), web-selailuun ja sähköpostiin. Musiikki soi välillä taustalla ja yhteyttä tulee pidettyä tietysti siihen tarkoitetuilla ohjelmilla. Ainakin tähän saakka näyttää siltä että kone on ihan omiaan tässä käytössä. Se on heti valmis kun kansi avataan, akku kestää pitkään ja muutenkin käyttö sujuvaa. 15″ kone oli myös mielessä, mutta halusin pienemmän ja keveämmän koneen. Kotona saan liitettyä koneen halutessani suurempaan näyttöön. Olin itse asiassa vähän skeptinen tämän koneen tehojen suhteen (2,4 GHz Intel Core 2 Duo -prosessori). Pelkäsin katselevani rantapallon pyörimistä, mutta pelko oli täysin turha. Konetta voi hyvällä omalla tunnolla sanoa nopeaksi, vaikka se onkin (ainakin speksien perusteella) MacBook Pro -perheen hitain kone. Koneeseen voi tarvittaessa lisätä muistia, mutta ainakaan vielä sille ei ole tarvetta. 4 gigaa riittää hyvin. SSD-levy oli sen sijaan mielessä perinteisen kovalevyn sijasta jo ennen ostamista, mutta valmiiksi asennettuna se oli vielä liian kallis. Sellaisen voi hankkia yhtä hyvin myös myöhemmin, kunhan hinnat tulevat ensin järkevälle tasolle. Vaihto on joka tapauksessa helppo, kuten alla olevasta videosta voi päätellä.

Yhteenvetona voisin sanoa, että MacBook Pro 13.3″ on mainio kone ja ylitti kevyesti omat odotukseni. Toisenlaista konetta oli lopulta aika turha edes harkita. On kuitenkin vähän harvinaista, että koneita pääsee kokeilemaan kunnolla useamman päivän ajaksi. Koneen hetkellinen kokeileminen liikkeessä ei kerro mitään koneen käyttöönotosta, melusta tai käytännön toimivuudesta. Uskon että sain rahalle varmasti enemmän vastinetta ja etenkin alennuksineen loppusumma oli sen verran lähellä Samsungia, että asiassa ei ole enää mitään ihmettelemistä. Sitä paitsi ainakin omien kokemusteni pohjalta Maceilla on kiitettävän pitkä käyttöikä.

Nyt sitten pitäisi vielä löytää (lue: ehtiä hakemaan) jostain sopiva laukku, johon sopii mukavasti 13.3″ koneen lisäksi mappi ja pari kirjaa.