Kävin tänään eräässä liikkeessä jossa myydään tietokoneita ja kodin viihde-elektroniikkaa. Joku vanhempi herrasmies oli ostamassa ulkoista kovalevyä. Myyjä vakuutti että kyllä toimii, Vistassa ja Macissa on sama tiedostojärjestelmä. Sitten vielä ihmetellään miksi porukka hypistelee laitteita kivijalkaliikkeissä, hakee tiedot keskustelufoorumeilta ja tekee lopuksi tilauksen nettikaupasta.
Mainittakoon nyt vielä että kyllä se ulkoinen levy toimii todennäköisesti ihan hyvin jos se on formatoitu FAT32 muotoon (kuten ne usein valmiiksi on), mutta Macissa ja Vistassa EI ole sama tiedostojärjestelmä.
* * * * *
Itse olin harkitsemassa tallentavaa digiboxia hajonneen tilalle. Nurkkaus jossa digisovittimet olivat esillä, ja kytkettyinä televisioihin (Full HD), digikuva oli oikeasti aivan kauheaa kuraa (huono signaali ja säädöt ilmeisesti tekemättä?). Paria osastoa myöhemmin esillä oli samanlaisia televisioita, mutta tämä oli se osasto jossa niitä televisioita myydään. Siellä sitten esitettiin parasta mahdollista testikuvaa. Ero oli suorastaan sykähdyttävä. Digiboxi jäi ainakin tällä kertaa ostamatta.
Talviaika on saanut tässä blogissa huomattavan kävijäpiikin viime päivinä ja eipä ihme kun sijoitus on Googlessa ns. kohdallaan (tätä kirjoitettaessa heti toisena).
Talviaikaan siirrytään lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kelloa siirretään tunti kuluvan vuoden kesää kohti, siis taaksepäin.
* * * * *
Sunnuntaina on myös viimeinen mahdollisuus vaikuttaa kuntavaaleissa. Oma ehdokas on jo selvillä, mutta eihän sitä koskaan tiedä… Vaalikoneisiin ei kannata tietenkään luottaa sokeasti. Tulos oli ainakin omien vastausten suhteen niin kovin erilainen eri koneissa.
Welho 110M laajakaistan yksi huono puoli on sen vaatimaton kaapelimodeemi. Laite kyllä toimii ja itse asiassa tähänastisten kokemusten valossa vieläpä erittäin luotettavasti, mutta laitteessa on vain yksi ainoa ethernet-portti ja siinä kaikki. Ehkäpä tämä yksinkertaisuus on osittain sen luotettavuuden ”salaisuus”. Joka tapauksessa kaikki muu kotiverkkoon liittyvä pitää hankkia erikseen. Meillä on kotiverkossa vaihtelevasti 4-5 eri tietokonetta, joissa on sekä pöytäkoneita että kannettavia. Sitten on lisäksi iPhone, Nokia E71, Nokia E65, Nintendo Wii ja satunnaisesti jotain muuta. Pöytäkoneet tukevat Gigan ethernettiä, mutta siitä nopeudesta ei ole tähän saakka ollut mitään iloa. Aiempi ADSL-modeemi reitittimellä ja palomuurilla höystettynä tuki vain 10/100 Megaista ethernettiä.
Welhon takia oli enemmän kuin ajankohtaista hankkia laite, josta löytyy ainakin palomuuri, nopea reititin ja nopea WLAN-tukiasema. Aluksi harkitsin Applen Airport Extremeä tai Time Capsulea, mutta korkeahko hinta pisti miettimään myös muita vaihtoehtoja. Googletuksen perusteella löysin monia kehuja ja myönteisiä arvioita D-Link DIR-655 -reitittimestä.
Asennus Web-liittymän kautta
D-Linkin käyttöönotto oli poikkeuksellisen helppoa. Asennuslevy koneeseen, muutama kysymys/vastaus, sitä mukaa laitteen kytkentä ja sitten kaikki olikin jo valmista. Laite oli teipattu varoitustarroilla siten että käyttäjä lähes pakotetaan ajamaan asennusohjelma ennen käyttöä. Tämä on tietysti hyvä koska palomuuri tulee heti otettua käyttöön ja langaton verkko ei jää vahingossa auki. Laitteen asetukset voi tehdä myös Web-selaimen kautta ja mielestäni asetusten tekeminen tai muuttaminen on kiitettävän helppoa. D-Link on toiminut hyvin ja se on ollut sellainen harvinainen tuote, josta voi sanoa että kytke ja unohda. Suurin miinus oli asennusohjelma, joka on tehty vain Windowsille. Ensiasennus pitäisi onnistua myös Web-selaimella, mutta sitä vaihtoehtoa ei pakettia avattaessa juuri tuotu esille.
Helppo asennus ja asetusten teko D-Linkin Click’n Connect -apuohjelman ansiosta
Selainpohjainen hallinta
* * * * *
Welhon 110M laajakaistasta ei ole mitään ihmeempää kerrottavaa. Yhtään katkosta ei ole ollut tai ainakaan en ole sellaista huomannut. Nopeudet ovat olleet ihan kohdallaan. Latasin äsken TVKaistalta yhden tv-sarjan jakson ja 2.31 Gt tiedosto valui koneelle alle viidessä minuutissa. Luonnollisesti nopeudet eivät ole tällaisia aina, mutta huonoimmillaankin nopeus on rutkasti enemmän kuin entisessä ADSL2-yhteydessä ( 24M/1M ). TVKaistalla kuva ei enää pätki jos nettiä käytetään samalla muuhunkin. Kaukomaiden yhteydet ovat oma lukunsa ja vaihtelua on vaikka kuinka, mutta eipä ole ainakaan nopeus noin yleisellä tasolla omasta liittymästä kiinni. Lyhyesti voisi sanoa, että olen Welhoon erittäin tyytyväinen.
Sorrun aina välillä katsomaan erilaisia sisustusohjelmia. Nämä ovat sellaisia ohjelmia joita ei tule tallennettua yleensä levytilaa viemään tai niitä ei muista katsoa ajallaan, mutta TVKaistalta niitä on niin kovin helppo klikata auki… Kai sitä hakee ideoita ja ärsykkeitä oman asunnon viihtyvyyden parantamiseksi.
Tänään Innossa (uusinta viikolta) aiheena oli keittiö. Keskustelu kodin tai keittiön valaistuksesta särähti korvaan. Marko totesi kohteen keittiössä: ”Tääl on yks suuri virhe, joka on kaikissa suomalaisissa huoneissa, ja se on valaistus”. No huh? Hetkeä myöhemmin Johanna totesi loisteputkivalaisimista: ”kuka ikinä enää tänä pävänä ees laita noita muuta kuin autotalliin, ehkä”.
Asioista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta kyllä itse olen sitä mieltä, että loisteputki on loistava valaisin hinnan, valaisukyvyn, valonlaadun ja sähkönkulutuksen suhteen. Siinä olen samaa mieltä että valaistus on usein toteutettu surkean huonosti.
Loisteputkien suhteen toteutus on todella se avainsana. Itse suosin epäsuoraa valaistusta. Omasta olohuoneesta löytyy lähes koko seinän mittainen verhovalaistus loisteputkilla. Valot ovat normaalisti enemmän tai vähemmän verhon takana piilossa ja itse valaisin ei muutenkaan osu silmään, ellei mene suoraan valon alle katselemaan. Loisteputket antavat kuitenkin hyvin runsaasti hyvän väristä valoa ja koska valo pääasiassa heijastuu valkoisen seinän kautta, se ei häiritse silmää. Vastaavaa valaistusta (lue: yhtä voimakasta ja edullista) valaistusta voisi olla hankala toteuttaa muilla keinoilla.
Nyt voisi tietysti kuvitella että kotimme olisi jonkinlainen sisustajan unelma, mutta näin ei missään tapauksessa ole. Itselläni ei kerta kaikkiaan ole silmää (tai rahaa) toteuttaa kodista sellaista että siinä todella silmä lepäisi.
Joostia tuli kokeiltua jo aiemmin, mutta pätkivä yhteys, buginen katseluohjelma ja huono kuva ei jaksanut kauaa kiinnostaa. Nyt Joost yrittää uutta tulemista ja erillistä katseluohjelmaa ei enää tarvita. Ilmainen rekisteröinti tosin vaaditaan edelleen. Palvelu tuntuisi toimivan ihan hyvin, mutta kuvan laadussa ei ole juuri hurraamista.
Oma valkoinen iMac 20″ tuntuu tänään erityisen hitaalta. Rantapallo pyörii vähän väliä… Uusi Mac olisi paikallaan ja uusia kannettavia julkaistiin juuri äsken. Minulle sopisi vallan mainiosti uusi Macbook ja siihen kaveriksi 24″ LED-näyttö. Rakas Joulupukki…
Uusi Macbook on kieltämättä todella hieno saatuaan viimein alumiinikuoret. Harmi että Firewire jäi pois.
Handan CV-7700 PVR -digiboxi tuli ostettua 2006 maaliskuussa. Nyt alkaa olla loru lopussa. Handanissa on harmillinen vika joka tuntuu pahentuvan koko ajan. Aluksi se ei meinannut käynnistyä kaukosäätimellä. Myöhemmin kaukosäätimen toiminta alkoi muutenkin oireilemaan, eli joskus ei vaan toimi. Toisesta kaukosäätimestä ei ole apua, joten vika on laitteessa.
Kyseessä on tyyppivika. DVDPlazan foorumilla riittää vastaavia juttuja itse laitteen omasta juttuketjusta ja jostain toisestakin. Kaukosäätimen toimintahäiriöt enteilevät laitteen lopullista hajoamista. Ilmeisesti laite olisi suhteellisen helppo korjata, jos vaan kolvi pysyy kädessä. Takuu on tietysti mennyt umpeen jo puolitoista vuotta sitten. Harmillista joka tapauksessa.
Olen ollut sen verran pettynyt kokeilemiini tallentaviin digisovittimiin että uuden hankinta ei tällä hetkellä houkuttelisi. Sitä paitsi, kannattaako tässä vaiheessa edes investoida laitteeseen joka ei tue teräväpiirtoa. Sehän on kuitenkin joka tapauksessa tulossa.
Ihmettelin kun lähes ”tuliterän” Welho 110M laajakaistan nopeudet alkoivat tippumaan ja pelkäsin jo pahinta. Tästäkö se tappelu nyt alkaa… Nopeuden putoaminen ei näkynyt normaalissa surffailussa, mutta ladattaessa suurempia tiedostoja esim. TVKaistalta nopeus oli vain noin puolet normaalista (4 – 5 Mt/s). Mutta eipä lähdetä soitellen sotaan. Kaapelimodeemista verkkojohto (se mukana tullut) suoraan koneeseen kokeeksi kiinni ja taas bitti kulkee kuten pitää.
Uusi D-Link DGS-1005D reititinkö tässä pätkii? D-Linkistä on ollut joskus vähän kehnoja kokemuksia…
D-Linkin etupuolella olevat valot ovat vihreitä silloin kun käytössä on Gigainen yhteys. Hitaammalla 100 Megaisella nopeudella siinä puolestaan palaa oranssi valo aina kyseisen linjan kohdalla.
Valojen perusteella iMac käyttää hitaampaa verkkoa. Järjestelin pari päivää sitten kaapelointeja vähän siistimmin ja samalla vaihtui iMacille tuleva verkkojohto. Tarkemmin katsottuani kaapelista oli vain noin puolet johdoista kytketty, eli kaksi paria, ja sellaisella johdolla Gigan verkko jää haaveeksi. Saavutettu ”puolinopeus” vastaa aika hyvin 100 megaisen verkon siirtonopeutta. Vaihdettuani kaapelin kaikki palautui jälleen normaaliksi. Vika oli siis todellakin johdossa. Oma moka ja muutenhan kaikki onkin sitten toiminut hienosti.
Yritin löytää jostain tietoa WLAN 802.11n -pohjaisen langattoman verkon todellisesta siirtonopeudesta. Ei tuntunut oikein hyvin löytyvän. Laitteiden nopeuksia kuvataan kovasti tyyliin: jopa 300 Mbps / 600 Mbps ja jopa viisi kertaa nopeampi kuin 802.11g, mutta samalla jätetään sanomatta paljonko sen nopeuden pitäisi oikeasti olla. Koko tietokone- ja tietotekniikka-ala tuntuvat noudattelevan samaa tyyliä.
250 Gt kiintolevyn todellinen kapasiteetti onkin 233 Gt tai 24M/1M laajakaistan todellinen nopeus (kotiin saakka) on vain puolet mainostetusta. Mobiililaajakaistat (3G ja 3.5G) ovat sitten jo ihan omaa luokkaansa. Entäs kännyköiden akun kesto? Onkohan jossain sanottu kuinka nopeasti kännykkä kuluttaa akkunsa loppuun, jos se hakee uudet sähköpostit 5 minuutin välein ja bluetooth-korvanappi on jatkuvassa käytössä.
Esimerkkejä löytyy paljon, ja kaikki on pelkkää mielikuvamainontaa. Mainosmiesten selittelyt ovat hyväksyttävää realismia jossa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Entäs jos maitopurkkikin myytäisiin tekstillä, jopa 1.5 litraa!
* * * * *
Sen verran Hopeisessa Omenassa oli juttua n-luokan nopeuksista, että todellinen nopeus jää alle 40Mbit. Welhon 110M kaapelin perässä se olisi siis alle puolet nettinopeudesta. Langaton EI ole tätä päivää.
Upea ajatus ja sitä paitsi aivan totta. Kyseessä on TVKaista-digisovitin, joka osaa hakea automaattisesti tallennetut ohjelmat netin kautta, tai sitten sen avulla voi katsoa parhaillaan käynnissä olevia ohjelmia antenniverkon kautta.
Koska ohjelmat tallentuvat verkkoon, laitteessa ei ole ollenkaan kovalevyä. Lisäksi laite on äänetön, siinä on teräväpiirtotuki, paikka maksukortille ja kaiken huipuksi sähkönkulutus on vain 7 W.
Parasta lienee kuitenkin että TVKaistalla ei tarvitse muistaa tallentaa mitään koska se tallentaa automaattisesti kaiken. Itse ainakin unohdan lahjakkaasti tallentaa seuraamani sarjat, tai sitten jossain vaiheessa ne eivät kuitenkaan ala/lopu ilmoitettuna aikana, jolloin puolet ohjelmasta puuttuu.
TVKaistan kanssa nopea nettiliittymä on ihan paikallaan, mutta jo 8 Mbps laajakaistan pitäisi riittää. Omalla Welho 110M laajakaistalla data valui testattaessa parhaillaan omalle koneelle 11.7 Mt/s.
Itse asun kaapelitaloudessa, kuten ylläolevasta voi päätellä, ja taidan vielä odottaa TVKaista-digisovittimen kaapelimallia, vaikka hinta (197 €) onkin varsin houkutteleva. Kyllähän meillä antennilaite toimisi suoraan ikkuna-antennilla, mutta kuitenkin… Kaapelimallin pitäisi olla joka tapauksessa tulossa ja käsittääkseni testaus on jo käynnissä.