SwitchX

Blog, Twitter, Google+, Facebook, Web, TV, Video, Auto…

Taulutelevisio: LG 42PC1D

lg42pc1r.jpgViikonlopun suunnitelmat tuli kirjoitettua pariin kertaan uusiksi. Alun perin aioin lähteä mökille. Surkea ilma sitten sai minut muuttamaan mieleni. Seuraava suunnitelma oli järjestellä olohuoneen kalustus viimein uusiksi ja mm. siirtää Lundian hyllystö makuuhuoneeseen. Tilalle oli tarkoitus hankkia jokin sopiva TV-taso, johon uusi suurempi tilattu televisio kävisi siististi. Kävin eilen töiden jälkeen parissa huonekaluliikkeessä ja Sotkan vieressä oli Veikon Kone jossa kävin kurkkaamassa sitten telkkareita. Kaupasta löytyi tilaamani LG 42PC1R television digiboksilla varustettu sisarmalli LG 42PC1D.

Kaupan tekoa

Kauppias teki siitä sen verran kovan tarjouksen että oli jo vaikea kieltäytyä. Sanoin miettiväni asiaa (tilaus toiseen kauppaan sisällä) ja tein lähtöä. Hinta putosi jälleen ja lopullisen pyöristyksen jälkeen kaupat tuli sitten tehtyä. Näin siitäkin huolimatta että tilaus oli muualle tehty. Tiesin että toisen tilauksen voi purkaa suoraan netissä ja epämääräinen toimitusarvio: 2 – 4 viikkoa ei oikein vakuuttanut.

Kuljetus

Television sai ihan itse hakea kohtuullisen lähellä olevasta keskusvarastosta. Laatikko oli mahtavan kokoinen ja tuotiin oikeaoppisesti pystyasennossa auton luo (Plasma-televisiota EI SAA kuljettaa ns. kaadettuna). Oma autoni on farkku ja takapenkin istuinosat saa kaadettua, jolloin korkeutta tulee vähän lisää. Laatikko mahtui naftisti siis takapenkin paikalla pystyyn.

Käyttöönotto

Laatikko oli sikäli kätevä, että laatikkonauhojen ja yläosan purkamisen jälkeen laatikko nousi pois TV:n päältä ja televisio jäi lattialle laatikon pohjaosan päälle. Ohjeissa käskettiin yllättäen kaataa televisio varovasti jonkin pehmeän pinnan päälle kuvapuoli alaspäin, jolloin jalusta voidaan taitella esiin ja ruuvata pakolliset pari tukiruuvia paikalleen. Yleensä plasmoja ei kuitenkaan saisi kaataa, mutta asia koskee ilmeisesti nimenomaan kuljetusta. Laitoin aluksi telkkariin kiinni sisäantennin, pistin tv:n päälle. Parin kysymyksen ja parin minuutin virityksen jälkeen uusi televisio oli loppusäätöjä lukuun ottamatta valmiina käyttöön.

Kuva

Hyvää lähdettä käytettäessä televisiossa on todella mahtava kuva. Pelkäsin alun perin että suuressa 42″ televisiossa näkyisi liikaa pikselimössöä ts. palikoita, mutta kuva oli positiivinen yllätys. Etenkin DVD-leffojen kanssa kanssa kuva on aivan mahtava. Lapset ovat jo juurtuneet olohuoneeseen… Myös digivirittimeltä tuleva kuva on kanavasta riippuen ok. Esim. viime yönä Neloselta tullut Blade näytti todella hyvältä. Mutta miksi ihmeessä laajakuvaelokuva pistetään ensin 4:3 muotoon ja siten siihen lisätään musta ylä- ja alapalkki? Zoomilla tuo ”korjautuu”, mutta ei se ole ihan oikea ratkaisu. Oikea ratkaisu olisi lähettää elokuva aitona koko ruudun laajakuvaleffana ulos!

Digitv

Alun perin olin sitä mieltä että emme tee televisiossa antennitalouden digivirittimellä mitään, koska asumme jo kaapelitaloudessa ja meillä on digiboxi. Toisaalta on tietysti niin, että analogisella virittimellä on vielä vähemmän virkaa elokuun jälkeen kun analogiset lähetykset loppuvat – tai siis jos loppuvat. Useimmissa televisioissa digiviritin alkaa olla arkipäivää ja ei se siellä haittaa ja ei sitä ole pakko käyttää. Lisäksi sen vaikutus lopulliseen hintaan oli niin naurettavan pieni että sillä ei ole enää mitään merkitystä. Meille tulee erittäin vahva (”taivas”) DVB-T-antennisignaali ja tavallisella pöytäantennilla saa poikkeuksetta jo hyvän kuvan. Esimerkiksi iMaciin kytketty mainio MigliaTV-mini ja USB-digiboxin antenni (ilman vahvistinta) riittää antamaan Miglialle signaalin, jonka laatu ja voimakkuus ovat täydet 100%.

Joka tapauksessa koko jutussa on vielä jokin yllätys jäljellä. Kytkin Handan CV-7700 PVR digiboxin normaalisti antennijohdolla seinään. Sitten kytkin Handanista antennijohdon televisioon hakeakseni sinne myös analogiset kanavat. Oli erittäin yllättävää, että myös digikanavat toimivat television omalla digivirittimellä vaikka ei varmasti pitäisi! Televisiossa on siis DVB-T valmius ja seinästä tulee Welhon DVB-C signaalit, ja toimii. Signaalin vahvuus oli melko vaatimaton n. 25 – 50% vähän kanavanipusta riippuen, mutta se tuntuisi riittävän ihan hyvin. Tuleeko signaali suoraan kaapeliin tai liittimeen ja homma toimii siksi vai mistä on kyse? Pikaisen kokeilun jälkeen ainakin kanavanippu B näkyy välttävästi vaikka antennijohto ei ole edes seinässä. Ilmeisesti antennijohdot ja talon oma kaapelointi toimivat myös omana ”antennina”. Aika hauska juttu!

Lopputulos?

Mitään oikeaa lopputulosta on turhan aikaista vetää tässä vaiheessa, mutta alustavasti olen erittäin tyytyväinen uuteen televisioon. Kuva on mielestäni todella hyvä, laite toimii odotusten mukaan, siinä on hyvä/napakka loogisesti toimiva kaukosäädin ja mitään isompaa vikaa en ole vielä osannut keksiä. 42″ telkkari ei ole meille yhtään liian suuri; ei ainakaan tässä Plasma-telkkarissa. Aluksi 4:3 lähetyksissä oli reunoilla harmaat palkit(?), mutta onneksi ne sai mustiksi huoltovalikon kautta. Huoltovalikkoon pääse painamalla muutaman sekunnin kaukosäätimen ja television menu näppäimiä samanaikaisesti. Kuulokeliitäntää ei yllättäen sitten ole ollenkaan, mutta meitä se ei haittaa, koska laite liitetään vahvistimeen josta sellainen tietysti löytyy. Toinen vaihtoehto olisi RCA – miniplugi adapteri…

Lisään kuvia ja kirjoittelen lisää myöhemmin. Nyt Lundia odottaa siirtoa toiseen huoneeseen…

Lisäys: Noin viikon jälkeen

Uusi televisio on ollut nyt reilun viikon käytössä ja ajattelin jatkaa suoraan tähän kokemuksia ja ajatuksia ko. töllöstä ja muusta aiheeseen liittyvästä.

Kuvan laatu uudella DVD-soittimella ja laadukkaalla DVD-levyllä lähinnä hämmästyttävän hyvä. Säätöihin kannattaa käyttää vähän aikaa ja ne voi tehdä jokaiselle ohjelmalähteelle erikseen. Tästä ei tämän enempää. Mainittakoon nyt vielä tässä, että jotkin MTV3:n ja Subtv:n ohjelmat ovat aika lailla ala-arvoisia kuvan laadun suhteen. Nelosen ja JIM:in ohjelmat ovat puolestaan selvästi parempia. Siis tämä noin yleisellä tasolla. iPodista olen myös katsellut (kokeeksi) jotain aiemmin tallennettuja TV-ohjelmia ja vaikka laatu olikin odotettua parempi, pakkauksen aiheuttamat virheet toki näkyvät varsin selvästi. iPod oli kytkettynä televisioon Clas Ohlsonin halpiskaapelilla ja scart-liittimellä

Käytettävyys

LG KaukosäädinLG:n käytettävyys on omasta mielestäni ihan ok.  Se ei vaihda kanavaa automaattisesti käynnistettäessä jokin ulkoinen laite kuten DVD tai Digiboxi. Kyseessä ei ole vika vaan ominaisuus, johon olemme jo tottuneet. Kaukosäätimen Info ja Guide (EPG) ovat minulle väärässä paikassa, mutta eiköhän niihin joskus totu.

Ääni

Äänenlaatu ei ole mikään kovin ihmeellinen, mutta televisioksi se on kyllä ihan kunnossa. Itse olen tottunut kotiteatterilaitteistoon, joten vertailu ei ole kovin reilu. Yleisesti voisi sanoa että ääni ei ole pönttömäinen kuten niin monissa televisioissa ja että minulle ei ainakaan tule vaikutelmaa pienistä kaiuttimista. Luonnollisesti vahvistimen, subwooferin ja parempien kaiuttimien kanssa leffaa onkin sitten tosi nautinto katsoa.

Plasman sähkönkulutus 

Aihe on mielenkiintoinen. Joskus jossain on jopa levitetty juttua että plasma veisi yhtä paljon sähköä kuin saunan kiuas. Siis, tavallisessa vaihtovirtakoskettimessa oleva laite veisi sähköä 6000 – 8000W? Ajatus on tietysti mieletön. Oma telkkari kuluttaa maksimissaan 380W, mitä toki voisi pitää aika kovana. Vastaavasti vaimon pc-koneen virtalähteen tyyppikilvessä lukee 350W. Molemmissa laitteissa on se yhdistävä tekijä, että kumpikaan ei normaalisti haukkaa maksimi tehoa. Plasma vie enimmillään näyttäessään koko ruudun kokoista valkoista kuvaa ja sellaista ei tietenkään tule juuri katseltua. Todellisuus lienee reippaasti alle 200W tietämillä. Mitään varmaa tietoa minulla ei voi olla tietenkään ilman kulutusmittaria. LCD-televisio puolestaan vie sähköä koko ajan yhtä paljon, koska taustavalo palaa koko ajan taustalla vaikka se LCD näyttäisi mustaa kuvaa. Jos nyt ajatellaan yläkanttiin ja sanotaan että plasma vie 200W > 0,2 kWh. Televisiota katsotaan keskimäärin 4 tuntia päivässä ja sähkö maksaa n. 10 senttiä tunnilta. 0.2 kWh x 4 x 365 x 0,10 eur = 29,20 Eur. Oli siis miten tahansa, kulutus on vuositasolla joka tapauksessa vain muutamia kymppejä.

Comments

Comment

*

Huomautus: Tämä artikkeli on julkaistu yli 4 vuotta sitten.