Liukasta

Tänään kotiin ajellessani oli harvinaisen liukasta. Tätähän on paljon uutisoitu. Sanoisin että ainakin täällä meillä päin oli talven liukkain keli. Kehällä autot etenivät etanavauhtia ja peltikolareita oli sattunut siellä sun täällä.

Onneksi ei ollut kiirettä mihinkään ja niinpä matelin rauhassa ja kuuntelin musiikkia. Radio Novalla sitten käsiteltiin liukasta keliä ja joku kuulija sitten totesi puhelimissa: ”jos pelti kolisee, niin vika on ratin ja penkin välissä”. Käsittääkseni kaveri nimenomaan tarkoitti, että se on aina oma moka jos pelti kolisee. Niinpä niin. Jos joku liukastelee autoni perään niin minun vikanihan se tietysti on.

Pelti kolisee

Itse asiassa olen kerran nuorukaisena ollut vähän samanlaisessa tilanteessa. Odotin liikennevaloissa vihreää kaikessa rauhassa ja joku ajoi perään. Eräs puolituttu siihen sitten ihmetteli, että enkö MINÄ päässyt mihinkään karkuun tai voinut tehdä mitään. Sama tyyppi kolaroi oman autonsa ajamalla jonkun vetokoukkuun kuukautta myöhemmin. Kysyin tietysti että eikö se kaveri edes yrittänyt karkuun?

Toinen kolari sattui hirven kanssa. Hirvi hyppäsi ojasta auton eteen ja siinä ei ollut mitään tehtävissä. Uskoo kuka haluaa, mutta en minä sen hirven kanssa tahallani yhteen ottanut. Olisin tehnyt kaikkeni välttääkseni koko jutun. Ajoin rajoituksen mukaan ja tiellä oli melko hyvä näkyvyys, joskin oli jo aika hämärää. Se oli sellaista hämärää, jossa auton valot eivät ihan vielä riittäneet valaisemaan. Olisin joka tapauksessa ehtinyt hyvin pysäyttää auton näkyvällä tien osuudella. Siitä ei kuitenkaan ole hyötyä jos joku tai jokin hyppää ojasta suoraan auton eteen.

Oma vika?

Asia on niin että vika on usein ratin ja penkin välissä. Ei kuitenkaan aina. Joku hyppää eteen tai ajaa päälle, minkäs teet. Auttaisiko tilannetta jos nopeusrajoituksia alennettaisiin? Ehkä, ehkä ei. Tosi asia on kuitenkin se että nopeusrajoituksia jatkuvasti alentamalla päästään lopulta tilanteeseen jossa a) autot eivät liiku tai b) rajoituksia ei noudata enää edes poliisi.

Bensapumppu yritti ”huijata”

Kävin sitten vielä tankkaamassa auton. Edellisellä tankkaajalla oli jokin ongelma ja näytti siltä että dieseliä ei tullut ja auto jäi tankkamatta. Koska itselläni on bensapeli, ajattelin kokeilla jos sieltä saisi kuitenkin bensaa. Kaikki tuntui sujuvan normaalisti, mutta huomasin sitten että pumppu olisi sitkeästi antanut 98 oktaanista, vaikka painoin 95-nappia. 98-nappi oli ilmeisesti juuttunut tai jäätynyt pohjaan. Ilman diesel-autoilijan seuraamista en olisi ehkä huomannut koko juttua. Kuinkahan moni tankkasi epähuomiossa (tai hinnasta piittaamatta) kalliimpaa laatua..? Viereisestä mittarista sai ihan oikeaa laatua ja ilmoitetulla hinnalla.

Vahinkoja vai ”vahinkoja”?

Tällaisia piilokuluja ja vahinkoja luulisi tapahtuvan lopulta aika paljon. Yleensä aina kaikki vahingot tuntuvat olevan jotenkin kummallisesti niin päin, että hinta, lasku tms. on kalliimpi kuin pitäisi. Ehkä se vain tuntuu siltä. Elisalla taisi käydä ”väärin päin”. Nyt Elisa sitten perii jälkikäteen maksuja, jotka olisi pitänyt sisältyä aiempiin laskuihin. Tämä ei tietenkään kuluttajalle käy. Toisaalta, miksi pitäisi? Kuluttajalla on oikeus vaatia ehdottoman oikeita puhelinlaskuja. Kuluttaja ei nimittäin ihan oikeasti voi tietää onko puhelinlasku taatusti oikein. Onko ajasta todella veloitettu sekunilleen oikein tai onko laskussa vain ne puhelut mitä on tullut oikeasti puhuttua. Kuluttaja on täysin puhelinyhtiön tai operaattorin armoilla. Ainahan voi ottaa erillisen erittelyn, mutta siitä pitää usein maksaa erikseen. Ainakin Elisalla kyseessä on ollut maksullinen palvelu. Vaimolla muuten oli Elisan liittymä ja siis todellakin OLI.